Tutkijatohtoriprojektiin kuuluvassa konsertissa kuullaan ennakkoon teoksia Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettavan Lucy Abrams-Husson tulevalta debyyttialbumilta Duel. Albumi sisältää nykymusiikkia klarinetille ja elektroniikalle suomalaisilta ja amerikkalaisilta säveltäjiltä. Noin 45 minuutin kestoinen konsertti toimii myös kolmantena jatkotutkimuskonserttina.
Lauluja joilla lopettaa 9.6, klo 19
Mitä on taiteellinen tutkimus osana nykymusiikin soittamista? Kolmen tutkivan esiintyvän taiteilijan Malla Vivolinin (huilu), Pinja Nuñezin (sello) ja Maria Puusaaren (viulu) yhteistyö: Konsertti, jossa on kuultavissa kunkin tekijän oma tutkimuksen kohde sekä erityisosaaminen nykymusiikin saralla.
Tapahtuma striimataan Taideyliopiston Youtube-kanavalla
In tune, tune in! – musiikkia neljäsosasävelaskelpianolle 9.6 klo 15
Pianisti Elisa Järvi soittaa mikrosävelaskelpianolle sävellettyä musiikkia. Ohjelmassa on sekä neljäsosasävelaskelvireiselle pianolle kirjoitettuja teoksia edesmenneiltä säveltäjiltä Ivan Wyschnegradsky, Tui St. George Tucker, Charles Ives että uutta musiikkia suomalaisilta säveltäjiltä Juhani Nuorvala, Lauri Mäntysaari ja Hannu Pohjannoro. Sibelius-Akatemian mikroaskelpianoa kuullaan niin neljäsosasävelaskelvireessä (24edo) kuin oktaavi jaettuna 22 sävelaskeleeseen (22edo).
Naisen ääni ja intohimo 1600-luvun lombardialaisissa nunnaluostareissa 8.6, klo 14:30
Luentokonsertin musiikki on säveltäjiltä Chiara Margarita Cozzolani (1602–1678), Isabella Leonarda (1620–1704) ja Rosa Giacinta Badalla (1660–1710). Ohjelmistossa esillä ovat naissubjektius, Jeesuksen objektius sekä nunnasäveltäjien jättämä jälki kirkkomusiikin historiaan. Konsertin yhtyeeseen Earthly Angels kuuluvat Kajsa Dahlbäck (sopraano), Marianna Henriksson (urut) ja Eero Palvilainen (luuttu). Tilaisuus järjestetään englanniksi.
Luentokonsertti striimataan Taideyliopiston Youtube-kanavalla.
Varjon kanssa liikkuen 7.6 klo 15 ja 18
Kirsi Heimosen, Leena Rouhiaisen ja Raimo Uunilan paikkasidonnainen esitys perustuu esiintyjien kehittämälle koreografisen kirjoittamisen menetelmälle. Esiintyjät tutkivat liikkuen Hietsun paviljongin huomaamattomaksi jäävää ympäristöä ja heidän toimintansa heijastetaan suoratoistokuvamateriaalina paviljongissa olevalle yleisölle.
Ensimmäinen esitys on klo 15 ja toinen klo 18. Esitysten jälkeen on keskustelu. Tapahtuman yleisömäärä on rajoitettu.
Jos haluat osallistua, ota yhteys kirsi.heimonen@uniarts.fi tai leena.rouhiainen@uniarts.fi.
Taideyliopiston tutkimuspaviljonki on avoinna avajaisviikolla poikkeuksellisesti myös maanantaina 7.6. klo 15-18.
Kolme kertaa vuosikymmen 10.6, 16
Taiteilija-tutkija Pekka Kantosen keskustelu linkittyy näyttelyyn Kolme kertaa vuosikymmen, jossa videopäiväkirja kuvaa Kantosen perheen elämää YouTube-kanavalla. Videopäiväkirja on alkanut päivittäisillä otoksilla maaliskuussa 1990 ja se täydentyy lähes reaaliaikaisesti uusilla otoksilla edeten vääjäämättömästi ihmisten, asioiden ja paikkojen vanhetessa, tuhoutuessa ja kadotessa.
Yleisölle avoimessa keskustelussa Arjen mikrohistoriaa YouTubessa ovat mukana performance-taiteilija Olga Spyropoulou, dramaturgian opiskelija Mikael Karkkonen ja historoitsija Anu Lahtinen. Keskustelukieli on suomi/englanti.
Keskustelu striimataan Taideyliopiston Youtube-kanavalla.
Avoimena sulkeutunut: Mammu Rankanen soolokoreografia 6.6. klo 12:00
Avoimena sulkeutunut on tohtoriopiskelija Mammu Rankasen installaatiomuotoinen soolokoreografia.
Rankanen tutkii tyhjyyden käsitteen kautta esiintyjän positiota, kehollisesta kokemuksesta nousevaa hiljaista tietoa ja sanatonta vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Esitys on Rankasen taiteellisen väitöstutkimuksen ensimmäinen taiteellinen osa.
Esitys katsottavissa myös Taideyliopiston Youtube-kanavalla.
Taidetta tiedon tuntumassa keskustelu 5.6 klo 15
Keskustelutilaisuus avaa monipuolisia ja inspiroivia näkymiä taiteellisen ajattelun, estetiikan ja taiteellisen tutkimuksen ydinkysymyksiin. Tieteenrajoja ylittävän keskustelun koollekutsujana toimii työryhmä Mika Elo, Miika Luoto ja Sami Santanen. Tilaisuuden kieli on suomi.
Osana Taideyliopistojen tutkimuspaviljonkia.
Hiljainen vastarinta, taideaktivismi ja pohjoinen jokiluonto 5.6. klo 13:00
Dosentti, TaT Mari Mäkirannan puheenvuoro Hiljainen vastarinta, taideaktivismi ja pohjoinen jokiluonto koostuu aktivismipuheesta ja taustalla olevasta joen visualisoinnista. Puhe käsittelee ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, lohigraffitin poliittisuutta ja pohjoisen jokiympäristön muuttumiseen liittyvää kulttuurista traumaa. Tunnin pituisen puheenvuoron kieli on suomi ja katsottavissa Taideyliopiston Youtube-kanavalla.
Puheenvuoro liittyy Mäkirannan näyttelyyn Kotini joki, joka on esillä Taideyliopiston tutkimuspaviljongissa 5.-10.6.2021.
Toinen materiana: peura, mänty ja nauta
Kuvataiteilija Harriina Räinän Toinen materiana: peura, mänty ja nauta koostuu kaiverretuista mäntylankuista sekä eläinliimasta ja noesta valmistetusta musteesta. Ulkotilaan sijoittuva teos pohtii taiteen materiaalisuutta sekä eläinperäisen materian merkitystä osana taideteosta.
Merimaiseman päivittäminen 5.6 12-15
Merimaiseman päivittäminen on työpaja ja näyttely, jossa havainnoidaan ympäristön, fyysisen kuvan ja mielikuvan yhteisvaikutuksia. Näyttely pohjautuu työpajaan, jossa käytetään taiteilija-tutkija Mia Seppälän poismaalaamisen menetelmää. Työpajan aikana kankaalle tulostettu merimaiseman painokuva poismaalataan samassa paikassa, jossa kuva on otettu, eli Hietaniemen rannassa.
Työpaja Merimaiseman päivittäminen järjestetään 5.6.2021 klo 12-15. Aiempaa kokemusta maalaamisesta ei tarvita ja välineet saa työpajassa. Työpajaan voi ilmoittautua 24.5.-4.6.2021 välisenä aikana lähettämällä yhteystietonsa osoitteeseen: mia.b.seppala@uniarts.fi. Osallistujamäärä on kahdeksan henkeä.
Elina Saloranta: Kirjeenvaihtoa menneisyyden kanssa 4.–10.6.
Videoteokset Hietsun Paviljongin juhlasalissa.
Kuvataiteilija Elina Salorannan videoteokset Kirje Elliltä (2019) ja Kirje Liisiltä (2021) pohjaavat kahden 1800-luvulla syntyneen naisen kirjeisiin. Kirjeistä toinen on avunpyyntö, johon katsoja voi halutessaan vastata. Esillä on myös muissa tutkimustapahtumissa kerättyjä vastauskirjeitä. Millaisia neuvoja 1800-luvun nainen saa nykypäivän ihmisiltä?
Taiteilija on paikalla tiistaina 8.6. klo 16–18.
4.–10.6. Elina Saloranta: Correspondence with the Past
Hietsun Paviljonki: Juhlasali
Video works Kirje Elliltä (A letter from Elli, 2019) and Kirje Liisiltä (A letter from Liisi, 2021) by visual artist Elina Saloranta are based on the letters of two women born in the 1800s. One of the letters is a plea for help that the viewer may choose to answer. Reply letters collected from previous research events are also on display. What kind of advice does a woman from the 19th century get from people of the present day?
The artist will be present on Tuesday 8 June from 16 to 18.
Tutkivaa taidetta koko kesän ajan Hietsun Paviljongissa
Taideyliopistojen tutkimuspaviljonki Hietussa koko kesän 5.6-29.8.2021
Kuvataidetta, konsertteja, esityksiä, työpajoja ja keskusteluja tutkivalla otteella – tervetuloa Taideyliopiston tutkimuspaviljonkiin katsomaan ja kokemaan, mistä taiteellisessa tutkimuksessa on kyse. Tutkimuspaviljongin kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Aiemmin Venetsian biennaalin yhteydessä järjestetty paviljonki kerää taiteilija-tutkijat Helsinkiin, Hietsun Paviljonkiin ja sen ympäristöön 5.6.–29.8.2021. Taideyliopiston neljäs tutkimuspaviljonki järjestetään Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön tuella ja se on osa Tutkitun tiedon teemavuotta.
Korvat auki: An Afternoon of Violin & Piano 27.5 klo 17 online
It is with pleasure to invite you to our online concert of new music for violin and piano by Korvat auki composers, performed by Yonatan Quemado, Niina Ranta, Aino Szalai & Mariola Aniolek.
The concert is streamed live and available afterwards on Hietsu pavillion youtube channel.
The concert is co-organised by Korvat auki and Töölön kaupunginosat – Töölö ry association.
***
Kutsumme sinut ilolla mukaan verkkokonserttiimme, jossa kuullaan Korvat auki -säveltäjien musiikkia viulu–piano -duolle, Yonatan Quemadon, Niina Rannan, Aino Szalain ja Mariola Aniolekin esittämänä.
Konsertti striimataan livenä Hietsun paviljongin Youtube-kanavalla, jossa se on myös kuultavissa tallenteena jälkikäteen.
Konsertin järjestävät yhteistyössä Korvat auki ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry.
Ohjelmassa:
Altan Karakoç: Silav û Moi
Pilar Miralles: Abstractions II b
Lauri Supponen: Hotkoi
Vahid Hosseini: breakFAST
Antti Tolvi: Sustain
Lauri Mäntysaari: Kolme lyhyttä kappaletta
Niilo Junnikkala: Cantique
Leevi Räsänen: Toinen toistansa seuraten...
Esiintyjät:
Yonatan Quemado, violin
Niina Ranta, piano
Aino Szalai, violin
Ariola Aniolek, piano
More information on programme and composers
Anders Pohjola, ääni ja video
Järjestää: Korvat auki ja Töölön kaupunginosat - Töölö ry
Hietsu is Happening! nro 20 ke 26.5 klo 19
Hietsu is Happening! – numero 20: Kevään hetket!
20. kertaa järjestettävä aina uutta luova Hietsu is Happening! esittää jälleen uusia kappaleita ja teoksia Hietsun paviljongilta. Paviljongilla Mikko Innasen johdolla harjoitellut Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osaston yhtye esittää itse säveltämäänsä tämän kevään satoa.
Lisäksi kuullaan ensiesitys Tara Valkosen uusimmasta teoksesta Mono No Aware, jossa jazzosaston soittajia täydentää Kukka Lukkarisen ja Petri Kumelan kitarat.
Japanilaisesta kulttuurista periytyvä Mono No Aware (物の哀れ) estetiikka ja ajattelu viittaa ohimenevyyden ja hetkessä katoavan kukoistuksen katkeran kaihoisaan kauneuteen.
Kuunneltavissa ja koettavissa suorana Hietsun paviljongin kulttuurikanavalla ke 26.5. klo 19.
Ohjelma
Mikko Innanen & Sibelius-Akatemian jazzmusiikin ensemble: Kevään jazzia
Tara Valkonen: Mono No Aware (物の哀れ)
Esiintyjät
Sibelius-Akatemian jazzmusiikin ensemble
Jesse Vilhomaa, alttosaksofoni
Casimir Ekman, tenorisaksofoni
Peter Gyarfas, piano
Tuomas Talvi, kontrabasso
Mikko Innanen, yhtyeen ohjaus ja saksofoni
Kukka Lukkarinen, kitara
Petri Kumela, kitara
Striimaus: Anders Pohjola
Järjestäjät: Hietsu is Happening & Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osasto
Töölön kaupunginosat- Töölö ry & Hietsun paviljonki
Klassinen Hietsu: Laura Hynninen soolo su 9.5 klo 15
Harpisti, säveltäjä ja kuvataiteilija Laura Hynninen Hietsussa äitienpäivänä! Laura esittää omia teoksiaan soittaen ja laulaen, sekä tunnelmoi viulisti Eriikka Maalismaan kanssa Saint-Saënsin Fantasian parissa. Kuvituksena nähdään Lauran maalauksia.
Ohjelmassa:
Laura Hynninen: valikoima teoksia
Camille Saint-Saëns: Fantaisie op. 124 viululle ja harpulle
Esiintyjä:
Laura Hynninen, harppu ja laulu
Eriikka Maalismaa, viulu
Anders Pohjola, ääni ja video
Järjestää: Klassinen Hietsu yhteistyössä Hietsun paviljongin ja Töölö ry:n kanssa
Klassinen Hietsu: Eero Heinonen ja Schubert su 18.4, klo 15
Klassisen Hietsun huhtikuussa pianotaiteilija Eero Heinonen esittää Franz Schubertin viimeisen, järkälemäisen pianosonaatin. Eero kertoo YLEn ohjelmassa näin: "Se on minulle edelleen suuri kokemus. Joskus saattaa etukäteen tuntua siltä, että en jaksa tehdä tätä matkaa. Mutta kun se on alkanut, se on aina tajuntaa muuttava ja avaava".
Ohjelmassa:
Franz Schubert: Pianosonaatti nro 21 B-duuri D. 960
Molto moderato.
Andante sostenuto
Scherzo (Allegro vivace con delicatezza) - Trio - Scherzo da capo sin' al fine e poi la coda
Allegro ma non troppo - Presto.
Esiintyjä:
Eero Heinonen, piano
Järjestää: Klassinen Hietsu yhteistyössä Hietsun paviljongin ja Töölö ry:n kanssa
“ “Se on minulle edelleen suuri kokemus. Joskus saattaa etukäteen tuntua siltä, että en jaksa tehdä tätä matkaa. Mutta kun se on alkanut, se on aina tajuntaa muuttava ja avaava”.”
Hietsu is Happening! nro 19 ke 31.3 klo 19
Hietsu is Happening! – numero 19
19. kertaa järjestettävä Hietsu is Happening! tuo Hietsuun kitaristi Petri Kumelan ja kontrabasisti Antti Lötjösen kantaesityksen Jarmo Saaren sävellyksestä "Wabi-Sabi for 10 strings".
Ilta jatkuu runoilija Outi-Illuusia Parviaisen, saksofonisti Mikko Innasen ja kitaristi Jarmo Saaren kohdatessa sävel -ja sanataidetta yhdistävässä esityksessä.
Ohjelma
Jarmo Saari: "Wabi-Sabi for 10 strings".
Outi-Illuusia Parviaine, Mikko Innanen & Jarmo Saari: Impro
Esiintyjät
Kitara: Jarmo Saari
Ääni: Outi-Illuusia Parviainen
Saksofoni: Mikko Innanen
Basso: Antti Lötjönen
Kitara: Petri Kumela
Suorana striiminä
Striimaus: Anders Pohjola
Järjestäjä: Hietsu is Happening
Yhteistyössä: Töölön kaupunginosat- Töölö ry & Hietsun paviljonki
Klassinen Hietsu: Meerin, Eriikan ja Emilin kevätkonsertti su 28.3. klo 15
Klassinen Hietsu jatkaa videokonsertein! Kevään aloituksessa vieraana nuoremman polven supermonipuolinen ja karismaattinen sopraano Meeri Pulakka itse valitsemine sooloteoksineen. Aloituksena ääniä keskiajan naisilta, mystikko näkijä Hildegradin viisauden ylistys ja Dian kreivittären petetty rakkaus. Schumanin romanttiset tulkinnat melakoliasta, sydänsuruista ja kevään himosta ja Luciano Berion kokeilut naisäänen virtuositeetilla.
Ohjelman päättää Hietsun touhuduon Eriikka Maalismaan - Emil Holmströmin keväinen tulkinta Beethovenin kuuluisasta kevätsonaatista.
Ohjelmassa:
Hildegard Bingeniläinen: O virtus sapientiae (Oi viisauden hyve)
Comtessa de Dia: A chantar m'er de so qu'ieu non volria (Minun on laulettava siitä mistä en voisi)
Luciano Berio: Sequenza III
Robert Schumann: Melancholie, Herzeleid, Frühlinglust (Melankolia, Sydänsuru, Kevätriemu)
Ludwig van Beethoven: Sonaatti pianolle ja viululle nro 5 "Kevät"
Laulujen sanat ja suomennokset
Esiintyjät:
Meeri Pulakka, sopraano
Eriikka Maalismaa, viulu
Emil Holmström, piano
Järjestää: Klassinen Hietsu yhteistyössä Hietsun paviljongin ja Töölö ry:n kanssa
“Oi Viisauden voima / joka kiertäen, kierrettynä,
suljet kaiken sisääsi / yhdeksi elämän poluksi,
kolme siipeä sinulla on: / yksi liitää korkeuksiin,
toinen koskettaa maata / ja kolmas on kaikkialla.
Ylistys sinulle, kuin oikein on, / Oi Viisaus.
O virtus Sapientiae, / quae circuiens circuisti
comprehendendo omnia / in una via, quae habet vitam,
tres alas habens, / quarum una in altum volat,
et altera de terra sudat, / et tertia undique volat.
Laus tibi sit, sicut te decet, / O Sapientia.
”
“Minun on laulettava siitä mistä en haluaisi,
sillä niin paljon on murhetta ystävästäni:
rakastan häntä enemmän kuin mitään,
mutta hän ei välitä armollisuudesta eikä
kohteliaisuudesta, ei kauneudestani, maineestani
eikä älystäni. Minut on petetty, niin kuin ansaitsisin,
jos olisin vastenmielinen.
A chantar m’er de so qu’ieu non volria,
tant me rancur de lui cui sui amia:
car eu l’am mais que nuilla ren que sia;
vas lui no.m val merces ni cortesia,
ni ma beltatz ni mos pretz ni mos sens;
c’atressi.m sui enganad’e trahia
cum degr’esser, s’ieu fos desavinens.
Minua lohduttaa, ystävä, etten ole koskaan
tehnyt väärin teitä kohtaan, vaan rakastan teitä
enemmän kuin Seguis Valenssaa,
ja on ilo voittaa teidät rakkaudessa,
ystäväni, sillä te olette kaikkein arvollisin.
Silti tarjoatte minulle ylpeitä sanoja ja eleitä,
vaikka olette ystävällinen kaikkia muita kohtaan.
D’aisso.m conort car anc non fi faillenssa,
amics, vas vos per nuilla captenenssa;
ans vos am mais non fetz Seguis Valenssa,
e platz mi mout qez eu d’amar vos venssa,
lo mieus amics, car etz lo plus valens;
mi faitz orguoill en digz et en parvenssa,
e si etz francs vas totas autras gens.
Ihmettelen sydämenne kovuutta minua kohtaan,
se on syy kärsimykselleni;
ei ole oikein, että toinen rakkaus vie teidät minulta,
olipa vastaanotto toisaalla millainen tahansa.
Muistakaa alkua rakkaudessamme;
älköön Kaikkivaltias salliko
minun olevan syypää eroomme.
Meravill me cum vostre cors s’orguoilla,
amics, vas me, per q’ai razon qe.m duoilla;
non es ges dreitz c’autr’amors vos me tuoilla
per nuilla ren qe.us diga ni.us acuoilla.
E membre vos cals fo.l comensamens
de nosttr’amor: ja Dompnidieus non vuoilla
qu’en ma colpa sia.l departimens.
Teidän suuri sankarillisuutenne
ja mahtava maineenne huolestuttavat minua,
sillä en tiedä naista kaukana enkä lähellä,
joka halutessaan rakastaa ei kääntyisi puoleenne.
Mutta teillä, ystävä, on niin paljon ymmärrystä,
että varmasti tunnistatte vilpittömimmän
ja muistatte sopimuksemme.
Proesa grans q’el vostre cors s’aizina
e lo rics pretz q’avetz m’en atayna,
c’una non sai, loindana ni vezina,
si vol amar, vas vos non si’aclina;
mas vos, amics, etz ben tant conoisens
que ben devetz conoisser la plus fina;
e membre vos de nostres covinens.
Auttakoot minua maineeni ja syntyperäni
ja kauneuteni sekä etenkin vilpitön sydämeni.
Niinpä lähetänkin teille sinne, olinpaikkaanne,
tämän laulun, sanansaattajani,
ja tahdon tietää, komea, ylhäinen ystäväni,
miksi olette minulle niin kova ja julma;
en tiedä onko se ylpeyttä vai ilkeyttä.
Valer mi deu mos pretz e mos paratges,
e ma beutatz, e plus mos fis coratges;
per q’ieu vos mand lai on es vostr’estatges
esta chansson, que me sia messatges:
E voill saber lo mieus bels amics gens,
per que vos m’etz tant fers ni tant salvatges;
non sai si s’es orguoills o mals talens.
Mutta etenkin tahdon sinun kertovan hänelle,
sanansaattaja, että liika ylpeys
voi vahingoittaa monia.
Mas aitan plus vuoill li digas messatges,
Qu’en trop d’orguoill ant gran dan maintas gens.
”
“Sequenza III
Anna minulle muutama sana naiselle
laulaakseni totuuden jotta voimme
rakentaa talon huolehtimatta ennen yön tuloa
Give me a few words for a woman
to sing a truth allowing us
to build a house without worrying before night
comes”
“Melankolia / Melancholie
Milloin, milloin koittaa aamu
joka vapauttaa elämäni näistä kahleista?
Wann, wann erscheint der Morgen,
wann denn, wann denn!
Der mein Leben löst’ aus diesen Banden?
Surun sumentamat silmäni,
näitte vain kärsimystä rakkauden sijaan,
ette yhtään iloa;
näitte ainoastaan haavoja,
tuskan toisensa jälkeen minulle tuottavan,
ja pitkän elämän aikana
ette yhtään onnen hetkeä.
Kunpa se viimein tapahtuisi,
ja näkisin sen hetken,
jolloin en enää näe!
Ihr Augen vom Leide
so trübe, so trübe
saht nur Qual für Liebe,
saht nicht eine Freude,
saht nur Wunde auf Wunde,
Schmerz auf Schmerz mir geben,
und im langen Leben
keine frohe Stunde.
Wenn es endlich doch geschähe,
daß ich säh’ die Stunde,
wo ich nimmer sähe!
Milloin koittaa aamu,
joka vapauttaa elämäni näistä kahleista?
Wann erscheint der Morgen,
der mein Leben lost aus diesen Banden?”
“Sydänsuru / Herzeleid
Pajut riiputtavat voimattomina oksiaan
ja vedet vetäytyvät surullisesti:
hän tuijotti alas kalpein poskin,
tuo onneton uneksija.
Die Weiden lassen matt die Zweige hangen,
Und traurig zieh’n die Wasser hin:
Sie schaute starr hinab mit bleichen Wangen,
Die unglücksel’ge Träumerin.
Ja häneltä putosi kimppu ikikukkia,
ne olivat niin raskaita kyynelistä,
ja aallot kuiskasivat hiljaa varoittaen:
Ofelia, Ofelia!
Und ihr entfiel ein Strauss von Immortellen,
Er war so schwer von Tränen ja
Und leise warnend lispelten die Wellen:
Ophelia, Ophelia!”
“Kevätriemu / Frühlingslust
Nyt ruusut kukoistavat
ja rakkaus laskee verkkonsa,
sinä kujeileva perhonen,
et pääse koskaan pakoon.
Nun stehen die Rosen in Blüte,
Da wirft die Liebe ein Netzlein aus,
Du schwanker, loser Falter,
Du hilfst dir nimmer heraus.
Jos minä olisin vangittuna
tähän nuoreen ruusujen aikaan,
ja jos se olisi rakkauden vankila
kuolisin surusta.
Und wenn ich wäre gefangen
In dieser jungen Rosenzeit,
Und wär’s die Haft der Liebe,
Ich musste vergehen vor Leid.
En halua katsoa ja surra;
kukkivien metsien läpi vie kulkuni.
Iloiset laulut liitävät
puiden latvoihin saakka.
Ich mag nicht sehen und sorgen;
Durch blühende Wälder schweift mein Lauf.
Die lustigen Lieder fliegen
Bis in die Wipfel hinauf.”
Euripides traagisessa Suomessa to 4.3, klo 15:00
”Suomi kärsii tautia, sairastui, sairastui!”
”Kauheaa! Onnetonta! Kärsimme kauheaa onnettomuutta.”
Mikä puhdistaisi maamme? Riittäkö käsidesi puhdistamaan virheemme?
Ilmassa on kauhunsekoista pelkoa, mutta entä sääli ja myötätunto?
Miten antiikin tragedia puhuttelee suomeksi korona-ajan Suomea? Miten se kertoo kohtalon oikuista ja minkälaisen nautinnon se luo kärsimyksestä.
Antiikin tragedioiden käännösprojektia luotsaava Kreikan kirjallisuuden dosentti, Tua Korhonen keskustelemassa tragedioiden uusista suomennoksista Hietsun kirjallisuussalongissa Markku Koivusalon kanssa.
Euripideen Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat , Hekabe, Andromakhe ja Rhesos nyt ensi kertaa sointuvalla Suomen kielellä.
Kumman on elämä arvokkaampi, vanhusten vai nuorten ja voiko kukaan kuolla toisen puolesta?
Miten hirveä on vihanpito läheisten, rakkaitten välillä? Saako mitään enää sanoa, jos sanomisen vapaus puuttuu? Ja elääkö pakolainen vain toiveista?
Mitä merkitsee lastensa menettäminen? Kuinka kunnioittaa kuolleita? Onko parempi vapaa valtio vai yksinvalta? Kuinka pitäisi kulkea lyhyen elämän ihmeen läpi ja mitä kuolevaisten elämässä ei voi saada takaisin?
Voiko kuolla jo ennen kuolemaansa? Mitä tapahtuu, kun yksi ainoa päivä vie kaiken onnen? Mikä on äidin suurin kärsimys ja kuinka äidit kostavat?
Onko valheen suomalla maineella mitään arvoa? Sääliikö jokainen kuolevainen onnetonta? Mikä on naisen osa, tai tämän puheen arvo sanan vapaudessa. Miten pieksävä kieli lietsoo pienestä alusta suuren kiistan tai miten pikkumaisuus syöksee turmioon.
Suora lähetys Hietsun paviljongilta torstaina 4.3 kello 15:00.
Katso keskustelua Hietsun YouTube kanavalta ja osallistu itsekin mukaan chatin kautta
Striimaus: Anders Pohjola
Järjestäjä: Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
