Klassinen Hietsu: Ruckgaber, Kynoch ja liedin taide su 16.4 klo 15

Klassisen Hietsun kevätkauden päättävät sopraano Katharina Ruckgaber ja pianisti Sholto Kynoch, jotka heittäytyvät saksankielisen liedin järeään kaanoniin.

Katharina Ruckgaber, jonka kotinäyttämö on Freiburgin ooppera, lumoaa eurooppalaisia konserttisaleja ja oopperataloja lyyrisellä äänellään. Myös Eriikka Maalismaa lumoutui kuullessaan Katharinan laulua saksalaisella festivaalilla ja buukkasi hänet heti Hietsun esiintyjäksi! Pianisti Sholto Kynoch on Oxford Lieder -festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja. Hän on myös Katharina Ruckgaberin ykkösvalinta parikseen esittämään saksalaista liedohjelmistoa.

Esiintyjät:

• Katharina Ruckgaber (Saksa), sopraano
  Sholto Kynoch (Iso-Britannia), piano

Ohjelma:

Franz Schubert (1797–1828)

• An Silvia

• Der Fischer

• Die Forelle

• Romanze

• Die junge Nonne

• Der Flug der Zeit

• Der Tod und das Mädchen

Robert Schumann (1810– 1856)

• Frauenliebe und -leben:
  Seit ich ihn gesehen
  Er, der Herrlichste von allen
  Ich kann’s nicht fassen, nicht glauben
  Du Ring an meinem Finger
  Helft mir, ihr Schwestern
  Süßer Freund, du blickest mich verwundert an
  An meinem Herzen, an meiner Brust
  Nun hast Du mir den ersten Schmerz getan

Johannes Brahms (1833–1897)

• Meine Liebe ist grün wie der Fliederbusch
  Salamander
  Am Sonntag Morgen
  Wie rafft ich mich auf in der Nacht

• 5 Ophelia-Lieder:
  Wie erkenn ich Dein Treulieb
  Sein Leichenhemd weiß wie Schnee
  Auf morgen ist Sankt Valentins Tag
  Sie trugen ihn auf der Bahre bloß
  Und kommt er nicht mehr zurück?

Gustav Mahler (1860–1911)

• Wir genießen die himmlischen Freuden

Konsertin kesto n. 2 h (sis. väliajan).

Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelemaan kirjallisuuskeskustelua Hietsun kirjallisuusiltaan, jossa vieraana Riikka Pulkkinen

Sähkökitarakvartetti to 23.3. klo 19

Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun paviljongilla keväällä 2023

Sarjan avaus 23.3.2023 klo 19

Ohjelma:

• Kalle Kalima: Ajan Haju (2021) KE

• Pauli Lyytinen: Särmiö (2022) KE

• Meriheini Luoto: Dust Devil (2022)

• Juhani Grönroos: Orb (2020)

Liput konsertteihin: 10 / 5€. Ei paikkavarauksia.

Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun Paviljongissa tarjoaa huikean kattauksen uusinta nykymusiikkia neljän sähkökitaran poikkeukselliselle kokoonpanolle.

 Konserttisarjan ohjelma ylittää genrerajoja tuomalla yhteen eri alojen arvostetuimpiin kuuluvien taiteilijoiden yhtyeelle säveltämää musiikkia. Kantaesityksinä kuullaan teokset jazzin kentältä Kalle Kalimalta, Pauli Lyytiseltä ja Aino Juutilaiselta, folk-poppari Aili Järvelältä sekä valtionpalkitulta säveltäjältä Riikka Talvitieltä. Lisäksi tarjolla on musiikkia muun muassa Laura Naukkariselta, Clara de Asísilta, Egidija Medekšaitėlta ja Meriheini Luodolta. Konserteissa kuullaankin esimerkiksi yleisön ympäröivää oktafonista vahvistinjärjestelmää, efektoituja ja säröisiä äänivalleja, minimalismia, mikrotonaalisuutta sekä häpeilemättömän kauniita melodioita.

Konserttisarjaa tukevat Taike, Helsingin kaupunki ja Musiikin Edistämissäätiö, jonka lisäksi se toteutetaan yhteistyössä Töölön kaupunginosat - Töölö ry:n kanssa. Sävellystilauksia on tukenut Koneen Säätiö.

KE 5.4

• Aili Järvelä: Satama (2022) KE

• Sigurdur Rögnvaldsson: Dettifoss (2021)

• Clara de Asís: everyday less, less everyday (2018)

• Lauri Hyvärinen: Material (2017)

TO 4.5

• Aino Juutilainen: Melting, Flowing, Freezing, Ice (2022) KE

• Laura Naukkarinen: Lfolfolfos (2022)

• Marja Ahti: The Threshold (2021)

• Lauri Hyvärinen: Tropes (2021)

KE 1.6

• Riikka Talvitie: Energiavaje (2023) KE

• Egidija Medekšaite: Puriya (2021)

• Léo Dupleix: Piece for electric guitar quartet (2018)

SÄHKÖKITARAKVARTETTI

Sähkökitarakvartetti on 2017 perustettu uuden musiikin yhtye. Sen jäsenet, Juhani Grönroos, Lauri Hyvärinen, Jukka Kääriäinen ja Sigurdur Rögnvaldsson, ovat tahoillaan syventyneet sähkökitaran mahdollisuuksiin monipuolisesti, työskennellen esimerkiksi jazzin, rockin, klassisen musiikin, vapaan improvisaation, kokeellisen musiikin ja äänitaiteen kentillä. Sähkökitaravartetin tavoitteena onkin moninaisten ainesosien yhteen sulauttaminen ja uusien, vielä hahmottumattomien yhdistelmien ja ilmaisumuotojen etsiminen. Tilaamalla ja esittämällä teoksia ennakkoluulottomasti ja genrerajoista välittämättä, yhtye pyrkii ravistelemaan taidemusiikkikentän vakiintuneita rakenteita ja estetiikkaa. Neljän sähkökitaran kokoonpano on poikkeuksellinen ja niitä on ainoastaan kourallinen koko maailmassa ja siksi Sähkökitarakvartetti on syystäkin herättänyt kiinnostusta säveltäjien ja yleisön parissa. Yhtye on konsertoinut Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Liettuassa sekä kantaesittänyt yhteensä 21 teosta, joiden säveltäjiin lukeutuvat Tytti Arola, Hafdís Bjarnadóttir, Sergio Castrillón, Clara De Asís, Sami Klemola, Riikka Talvitie, Pauli Lyytinen, Kalle Kalima ja Lauri Supponen. Vuonna 2021 yhtye aloitti Koneen Säätiön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, joka kattaa yhteensä neljän studiolevykokonaisuuden taltioimisen.

Vaalikeskustelu kulttuuripolitiikasta su 19.3, klo 20.

Taiteen ja kulttuurin merkitys toistuu lähes aina valtiollisissa juhlapuheissa, mutta taiteen asema, tekemisen ehdot tai vaikutus yhteiskunnassamme ei koskaan muodosta minkäänlaista varsinaista poliittisista vaaliteemaa. Itse asiassa sitä ei lähes koskaan edes käsitellä millään lailla vaalikeskusteluissa.

Juhlapuheissa korostetaan taiteen ja kulttuurin vaikutusta erityisesti elämän merkityksellisyyden muodostumisessa samalla kun kaikkialla voitellaan juuri ihmisten elämän merkityksellisyyden katoa nykymaailmassa.

Mutta itse taiteen ja kulttuurin tekemisellä ei ole lähes mitään todellista merkitystä aikamme poliittisessa kulttuurissa ja keskusteluissa. Itse taiteesta puhutaan joko satunnaisina populistisina ”nykytaide on roskaa” huutoina tai tämän vastaisina, mutta sisällöllisesti yhtä tyhjinä ”taide on todella tärkeää” vakuutteluina. Korkeintaan taiteeseen voidaan viitata luovan talouden osana, mutta silloinkin ilman mitään konkreettista huolta itse taiteen tekijöiden taloudesta.

Hietsun paviljonki jatkaakin omaa avantgardistista ohjelmaansa ottamalla juuri taiteen ja kulttuurin aseman keskeiseksi vaalikeskustelunsa teemaksi. Nyt ei siis puhuta SOTEsta tai NATOsta vaan TAKUsta ali taide- ja kulttuurialan poliittisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, ahdingosta ja tulevaisuudesta.

Tule paikan päälle tai katso suorana striiminä Hietsun Paviljongin kulttuurikanavalta.

Keskustelijoina eduskuntavaaliehdokkaat

• Filosofian maisteri, kirjailija, toimittaja Minna Lindgren (Vihr.)

• Valtioteiden maisteri, yrittäjä Matti Niiranen (Kok.)

• Kirjoittaja ja suomentaja Tuomas Nevanlinna (Vas.)

• Professori emeritus, oikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen (SDP)

Vetäjänä Hietsun paviljongin toiminnanjohtaja valtio-opin dosentti Markku Koivusalo

Suora lähetys Hietsun paviljongilta sunnuntaina 19.3 kello 20:00.

Katso keskustelua Hietsun YouTube kanavalta

Striimaus: Anders Pohjola

Järjestäjä: Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Klassinen Hietsu: Briosa-kvartetti su 19.3 klo 15

Nuorta voimaa ja lahjakkuutta Klassisen Hietsun keväässä! Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuvan Briosa-kvartetin ohjelmassa jousikvarteton isä, Joseph Haydn, kohtaa seuraajiaan Suomesta, Ukrainasta ja Saksasta.

Esiintyjät:

• Aino Yamaguchi, viulu

• Ida Westerlund, viulu

• Julie Svačinová, alttoviulu

• Pekka Smolander, sello

Ohjelma:

• Joseph Haydn (1732–1809): Jousikvartetto op.77 no 1 G-duuri

• Vasyl Barvinsky (1888–1963): Molytva

   **väliaika**

• Outi Tarkiainen (1985–): Trois poèmes

• Fanny Mendelssohn (1805–1847): Jousikvartetto Es-duuri

Konsertin kesto n. 2 h (sis. väliajan).

.

HiH! Nro 37: Musica nova Helsinki la 11.3, klo 21

Hietsu is Happeningin myöhäisillan klubi löytyy hautausmaan ja jäätyneen meren välistä. Klubilla poraudutaan vuorovaikutukseen ja rytmiin,  vieraaksi saapuu japanilainen kokeellisen musiikin ihmemies Tomomi Adachi, joka esiintyy niin soolona kuin Hietsun Yhteisöorkesterin kanssa.

Adachin jälkeen meno vain yltyy ja Taivalsaaren hotellityömaan rakennustöiden äänet peittyvät Hietsunovan jäätävän kuuman avantgardefunkin rytkeeseen. Illan päättää kasvien elektromagneettisuuden musiikiksi muuttava Band of weeds.

Esiintyjät:

• Tomomi Adachi

• Hietsun Yhteisöorkesteri

• Sabina Aftyka, Maija Holopainen, Sirpa Jokinen, Jaakko Kuikka, Katja Lamberg Vesa Lehko, Yuto Obata, Juha Rautio, Mark Reid Bulatović. Eero Savela Ján Števuliak, Melik Turunen, Viljami Valldén, Haiyun Yu

• Hietsunova (Jussi Fredriksson, Teppo Mäkynen, Mikko Innanen, Petri Kumela, Antti Lötjönen)

• Band of Weeds

Järjestää HiH & Hietsun paviljonki & Musica Nova & Töölön kaupunginosat - Töölö ry

Unessa lauantai 4.3, klo 17-02

Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista. elokuvista, kuvataiteesta ja paljon muusta.

Unessa festivaalin kolmas päivä.

17.00 Esitys:

Tania Nathan

18.00 Keskustelu: Valokuva, taiteilijuus ja nyky-yhteiskunta

Juuli Kangasniemi, Toivo Heinimäki, Elina Brotherus & Samuel Sinikallio

19.30 Konsertti:

Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen

21.00 Konsertti:

Tara I Kajsa

22-02 Iltajuhla

DJ Victoria / DJ Kalle Luoto

Järjestäjä: H7 Live, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki.

Festivaalin koordinointi: Léo Pignol, Jussi Ojansuu ja Tara Valkonen

Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimaus:  Centre de Ville Oy

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

---

Unessa lauantai

Tania Nathan 

Tania Nathan on identiteettiä ja sen teemoja tutkiva dekoloniaalinen runoilija, joka kyseenalaistaa, kuka saa luoda ja välittää merkityksellistä sisältöä ja muistoja. Hänen kirjansa Daughter of Immigrants on novelleista sekä runoista rakentuva kokonaisuus, joka sisäistää rakkauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä intersektionaalisuuden teemoja. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä, mutta haaveilee jonain päivänä palaamisesta juurillensa Kaakkois-Aasiaan.

Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen

Kirjailija-muusikko Niillas Holmbergin ja saksofonisti-säveltäjä Pauli Lyytisen uudessa yhteistyössä kuulijoille kerrotaan maisemia, joissa rantojen vesiraja nousee ja laskee. Holmberg lukee runojaan yhdistellen runonlausuntaansa rantaviivojen fragmentoimaa joikua. Tähän Lyytinen rakentaa kokonaisia musiikillisia maailmoja saksofonia, perkussioita ja elektroniikkaa hyödyntäen. Ja kelit vaihtelee. 

Girječálli-musihkár Jalvvi Niillas Holmberg ja saksofonista-komponista Pauli Lyytinen hábmeba buolli geavgŋáid ja galbmi savvoniid jietnamáilmmi. Dálkkit dat rievddadit. Dáin čáziin ihtalit divttat, mat ain rávdnjot luohtin – ja muhtun šuoŋat gullojit vuosttas ja maŋimuš geardde dán konsearttas. Saksofon, rytmačuojanasat ja elektronihkka ráhkadit báikkuid duogáža, muhto duollet dálle dat váldet sátnesaji.

Elina Brotherus 

Elina Brotherus on valokuva- ja videotaiteilija. Hänen työskentelynsä on vaihdellut omaelämäkerrallisten ja taidehistoriallisten aiheiden välillä. Varhaisten omakuvien jälkeen Brotherus keskittyi ihmisfiguurin ja maiseman sekä taiteilijan ja mallin suhteeseen. Viimeaikaisissa palkituissa teoksissaan Brotherus on käyttänyt performatiivista työtapaa ja mm. Fluxus-taiteilijoiden kirjoittamia teosohjeita.

“Taide seuraa elämää. Taideopiskelijana käytin omia kokemuksiani työskentelyni lähtökohtina. Saatoin päätökseen sekä aikaisemmat (tiede)opintoni että ensimmäisen avioliittoni. Tämä äkillinen vapautuminen tuli näkyväksi taiteessani. Seuraavaksi muutin ulkomaille ja kiinnostuin maalaustaiteen ilmaisukeinoista ja ikonografiasta. Käytin edelleen itseäni mallina mutta olin kuvantekijä, en elämänkerturi. Kun lähestyin neljääkymmentä, omaelämäkerrallisuus hiipi sisään takaovesta. Se ei ollut suunniteltua, mutten myöskään sitä estellyt. Strategiani taitelijana onkin hyväksyä kuvat jotka kulloinkin on tärkeää tehdä.”

Juuli Kangasniemi

Juuli Kangasniemi on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvan, liikkuvan kuvan ja tekstiilien parissa. Hän käyttää kameraa ollakseen leikkisä ja mahdollisuutena liikkua lähemmäs ja kauemmas. Viime aikoina hän on töissään tutkinut äiti-tytär-suhdetta, äkillisiä tunteita ja absurdia todellisuutta. Kangasniemi on inspiroitunut herkullisesta sekä runsaan koristeellisesta estetiikasta.

Samuel Sinikallio

Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.

Ellen Järnefelt

Ellen Järnefelt rakasti muunnella kirpputorilöytöjään nuorempana, ja alkoi tehdä kokonaan omia vaatteitaan neljä vuotta sitten. Alettuaan ottaa vastaan tilaustöitä, idea ALIE:sta syntyi. Nyt hän tekee uniikkeja yksittäiskappaleita pääosin ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista – häntä inspiroivat yllättävät väri- ja muotoyhdistelmät, tekstuurien kontrastit ja materiaaliyhdistelmien ajallinen kerrostuma. Jokaisessa vaatteessa on kokeilevia elementtejä, ja hän haluaa tuoda jokaiseen kappaleeseen jotain uutta.

Samuel Sinikallio

Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.

Tara I Kajsa on jazz-friikin sekä nykymusanörtin muodostama duo, jonka musiikki laskeutuu monen eri genren muodostamaan välitilaan. Heidän improvisatorinen sekä spontaani lähestymistapa esiintymiseen takaa jokaisen keikan olevan erilainen. 

Kaisa Sainio, laulu; Tara Valkonen, kitara & taustalaulu

Kalle Luoto 

Kalle Luoto vastaa Unessa festivaalin ehkä ristiriitaisen unettomien päätöskarkeloiden keskiyönjälkeisestä äänimaailmasta. Syvällisesti musiikin parissa varttuneena, sekä alakulttuurien ja hikisten tanssilattioiden parhaista antimista nauttivana, hän uskoo levyjen soitosta heijastuvan parhaimmillaan jonkinlainen ajan hengen ja vapaamielisen hetkessä olemisen kättely. Tällä kertaa puristus on varmasti sopivan unenomainen, suunnattuna kuitenkin säestämään mitä elostelevinta ja irvokkainta hauskanpitoa

Victoria

Victoria on DJ ja selektori, joka lipuu musiikillisesti eri tunnelmissa paikasta ja tapahtumasta riippuen. Hänellä on kuukausittainen radio-ohjelma IDA Helsinki-nettiradiossa ja hän soittaa erityisesti Helsingissä klubeilla ja tapahtumissa.

Musiikkimatka Unessa-festivaalissa Victorian osalta tulee yhdistelemään elektronista skaalaa, tummempia sävyjä sekä pehmeämpiä tunnelmia yhteen sulautuneena kokonaisuutena.

Unessa perjantai 3.3, klo 16-21

Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista. elokuvista, kuvataiteesta ja paljon muusta.

Unessa festivaalin toinen päivä.

16.00 Pop-upin avajaiset

Juulia Jämsä

19.00 Konsertti

Harry Ward, viulu & Noora Ylönen, piano

20.15 Keskustelu: Elokuvaohjaus 2020-luvun Suomessa

Siiri Halko, Juho Kuosmanen & Samuel Sinikallio

21.00 Elokuva

Haikara (ohj. Siiri Halko)

Järjestäjä: H7 Live, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki.

Festivaalin koordinointi: Léo Pignol, Jussi Ojansuu ja Tara Valkonen

Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimaus:  Centre de Ville Oy

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

---

Harry Ward

Johtava nuori australialainen viulisti Harry Ward on kansainvälisesti kysytty solisti sekä kamarimuusikko. Hän soittaa nyt ykkösviulua Berliinin filharmonikoissa, opiskeltuaan ensin maineikkaassa Karajan-akatemiassa Noah Bendix-Balgleyn johdolla. Ennen Berliiniä Harry on opiskellut Australian National Academy of Musicissa Robin Wilsonin johdolla ja Kunst Universität Grazissa Boris Kuschnirin luokalla.

Harrylla on kunnia soittaa anteliaalta lahjoittajalta lainassa olevaa Pietro Landolfi-viulua vuodelta 1780.

Noora Ylönen

Pianisti Noora Ylönen (1995, Helsinki) on intohimoinen kamarimuusikko, joka on aktiivisesti esiintynyt Suomessa sekä Euroopassa, muun muassa Itävallassa, Saksassa, Puolassa, Italiassa, Virossa sekä Hollannissa. Noora on opiskellut pianonsoittoa ensin Sibelius-Akatemiassa, sitten Berliinin Taideyliopistossa ja nyt hän suorittaa parhaillaan toista maisterin tutkintoaan Essenissä Folkwang Universität Der Künstessä professori Henri Sigfridssonin johdolla. Pandemia-aikana Noora uppoutui kuvataiteen maailmaan öljy- sekä akvarellivärien kautta, ja hän maalaa nykyään säännöllisesti kotonaan Berliinissä.

Nooraa ovat ystävällisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Pro Musica- säätiö, Wegelius-säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Greta ja William Lehtisen säätiö sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.

Siiri Halko

Siiri Halko (s. 1996) on Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta valmistunut suomalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on ohjannut useita lyhytelokuvia, niistä mainittakoon terävän masennusta käsittelevän sosiaalisen komedian Katharsis Oy:n (2020) sekä Haikaran (2021), joka sai ensi-iltansa maineikkaan Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaalin kilpailussa ja joka oli parhaan lyhytelokuvan Jussi-ehdokkaana vuonna 2022.

Valmistumisensa jälkeen Halko on luonut yhdessä Juho Kuosmasen ja Ayderus Ahmedin kanssa televisiosarjan Zone B (2022), johon he kokosivat Itä-Helsinkiläisiä nuoria ilman kokemusta näyttelemisestä ja järjestivät heidän kanssaan työpajoja, joissa sarja syntyi leikin sekä keskustelun kautta. Tällä hetkellä Halko työstää ensimmäistä kokopitkää kasvattisisaruudesta kertovaa elokuvaansa The Well yhdessä Silmu Filmsin kanssa.

Juho Kuosmanen

Juho Kuosmanen (s. 1979) on helsinkiläinen, vuonna 2014 Aalto-yliopiston elokuvataiteenlaitokselta valmistunut elokuvantekijä, jonka kaikki elokuvat ovat palkittu Cannesin elokuvajuhlilla. Taulukauppiaat (2010) voitti ensimmäisen palkinnon Cannes Cinefondationissa ja Hymyilevä mies (2016) Prix un Certain Regardin. Hänen viimeisin elokuvansa Hytti nro 6 voitti kilpailun Grand Prix -palkinnon. Palkittujen elokuvien tekemisen lisäksi Kuosmanen on ohjannut avantgarde-oopperaa ja -teatteria, minkä lisäksi hän tekee myös mykkäelokuvia elävällä musiikilla ja foley-äänillä. Kuosmanen on synnyinkaupungissaan Kokkolassa järjestettävän pienen elokuvafestivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja.

Juulia Jämsä

Juulia Jämsä on tekstiilisuunnittelija, maratonjuoksija ja innokas käsityöläinen. Juulian työskentelyprosessit ovat hyvin nopeita ja intuitiivisia, ja hän hyödyntää kierrätettyjä- ja ylijäämämateriaaleja niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä häntä inspiroi suomalaisen murtomaahiihdon historia ja valonnopeus. Juulia opiskelee Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa

Ellen Järnefelt

Ellen Järnefelt rakasti muunnella kirpputorilöytöjään nuorempana, ja alkoi tehdä kokonaan omia vaatteitaan neljä vuotta sitten. Alettuaan ottaa vastaan tilaustöitä, idea ALIE:sta syntyi. Nyt hän tekee uniikkeja yksittäiskappaleita pääosin ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista – häntä inspiroivat yllättävät väri- ja muotoyhdistelmät, tekstuurien kontrastit ja materiaaliyhdistelmien ajallinen kerrostuma. Jokaisessa vaatteessa on kokeilevia elementtejä, ja hän haluaa tuoda jokaiseen kappaleeseen jotain uutta.

Samuel Sinikallio

Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.

Unessa Avajaiset to 2.3, klo 17:00

Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista ja kuvataiteesta.

17.00 Näyttelyn avajaiset

18.30 Avajaiskonsertti

Tara Jovana Valkonen, sello

 19.00 Taiteilijat kertovat

• Natalie Hamada

• Juuli Kangasniemi,

• Aaron Sirainen

• Nayab Ikram

Järjestäjä: Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

---

Tara Valkonen

Tara Jovana Valkonen (s.1999) aloitti sellonsoiton 6-vuotiaana ja haaveili lapsena sekä sellistin että kuvanveistäjän ammateista. Kolmetoistavuotiaana Tara nappasi käteensä kitaran, ja rock syrjäytti klassisen musiikin useaksi vuodeksi, kunnes hän kuuli Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonian ja kiinnostui intohimoisesti nykymusiikista.

Taran opintoja ja työskentelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Taike, Greta ja William Lehtisen säätiö, Musiikin edistämissäätiö, sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.

Aaron Sirainen

Aaron Siraisella (s. 1999) on ainutlaatuinen tapa maalata töissään figuratiivisia kuvia, joissa todellisuus sekoittuu yhteen mielikuvitus- ja tunnemaailman kanssa ja luo mielenkiintoisen sekoituksen geometrian, värin ja muodon välille. Hän maalaa yleensä muotokuvia erilaisista hahmoista unohtamatta kuitenkaan klassisia aiheita kuten maisema- ja asetelmamaalauksia. Sirainen löytää inspiraationsa kasvoista, paikoista sekä tilanteista. Hän pyrkii jatkuvasti keskittymään näkemiseen, tuntemiseen ja ilmaisemiseen.

Natalie Hamada

Natalie Hamada uskoo muotokuvan olevan tarina, syvä yhteys ja jotakin fyysisen figuratiivisuuden ylittävää. Jotain, mikä paljastaa sisäisen minän ominaisuuksia. Hamada kerrostaa, yhdistää ja hämärtää erilaisia kuvia sekä motiiveja seripainomenetelmällä, esittäen osittaisia muistoja ja siten yrittämällä ymmärtää määrittelemätöntä.

Nayab Noor Ikram

Nayab Noor Ikram (s. 1992, Maarianhamina) on juuriltaan pakistanilainen valokuvaaja ja visuaalinen taiteilija, joka on varttunut Ahvenanmaalla ja  asuu tällä hetkellä Turussa. Ikram työskentelee konseptien parissa, jotka käsittelevät kahden paikan välissä olemiseen, kulttuuriseen identiteettiin  sekä kollektiiviseen muistiin liittyviä tunteita. Hän tutkii näitä konsepteja hyödyntämällä symboleja, rituaaleja ja ilmaisemisen abstrakteja muotoja valokuvien, performanssien sekä installaatioiden kautta. Vuonna 2019 Ikram palkittiin Svenska kulturfondenin kulttuuripalkinnolla.

Juuli Kangasniemi

Juuli Kangasniemi on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvan, liikkuvan kuvan ja tekstiilien parissa. Hän käyttää kameraa ollakseen leikkisä ja mahdollisuutena liikkua lähemmäs ja kauemmas. Viime aikoina hän on töissään tutkinut äiti-tytär-suhdetta, äkillisiä tunteita ja absurdia todellisuutta. Kangasniemi on inspiroitunut herkullisesta sekä runsaan koristeellisesta estetiikasta.

HiH! Nro 36: Monkia ja mikrotonaliikkaa ti 21.2 klo 19

Erikoisvieraana Eero Koivistoinen

1. setti

• Tommi Hyytinen käyrätorvi

• Petri Kumela, kitara

Kirjallisuuskeskustelu:

Hietsun paviljongin toiminnanjohtaja Markku Koivusalo haastattelee tuoreen Lennosta kii! -elämäkerran kirjoittajaa, saksofonisti ja säveltäjä Eero Kovistoista

2. setti

Thelonious Monkin musiikkia

• Eero Koivistoinen ja Mikko Innanen, saksofonit

• Tuomo Uusitalo, piano

• Antti Lötjönen, basso

Järjestää HiH & HIetsun paviljonki & Töölön kaupunginosat - Töölö ry

Eero Koivistoinen. Kuva: Teemu Salminen

Katoava kaupunkiluonto su 19.2, klo 17:30

“Entä jos luontoarvoista vastaava virkamies vaatisi alueen säilyttämistä monimuotoisuuden turvaamiseen vedoten? Entä jos suunnittelija toteaisi, että ekologinen kompensaatio ei ole mahdollista, sillä alueella on erityisiä olosuhteita vaativia lajeja? Entä jos kaavoittaja kertoisi päättäjille, että asukkaat vastustavat hanketta ja kuuleminen ei riitä, vaan lain mukaan heitä on myös kuunneltava? Entä jos valtuutettu jyrähtäisi, että sovittu strategia luontokadon pysäyttämiseksi velvoittaa säästämään metsän. ”

— Sanni Seppo: Metsäsuru

“Moni päättäjä tuntuukin ajattelevan, että kaupunkiluonto on, jollakin tavalla huonoa luontoa, ja siksi luonnon suojelu sopii paremminkin maaseudulle. Mutta kaupunkiluonto ei ole huonoa luontoa, jos sen annetaan kukoistaa ja kasvaa monilajisena ja monen ikäisistä puista muodostuvana kokonaisuutena. Ja sitä paitsi kaupunkiluonto on juuri sitä luontoa, joka on kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa, vaikka he eivät omistaisi autoakaan. Lähiluonto on tasa-arvoisesti kaikkien kaupunkilaisten rikkautta. ”

— Jaana Kanninen

Kun kaupunkilaisilta kysytään mitkä ovat heille tärkeitä asioita kaupungissa on listalla lähes aina korkealla kaupunkiluonto.

Kuitenkin jo jonkin aikaan kaupungin virkamieskoneistossa ja päättäjien keskuudessa on ollut vallalla uusi ideologia, jonka mukaan luonto ei kuulu kaupunkiin, vaan kaupunki ja luonnonvarainen luonto ovat lähes kokonaan vastakkaisia ja toisensa poissulkevia ympäristöjä. Luontoa tulee vaalia jossakin kaukana koskemattomilla luonnonsuojelualueilla, kun taas kaupungin tulee olla tiiviisti, ahtaasti, ankeasti ja korkeasti rakennettu ja vailla varsinaista luontoa.

Urbaani merkitsee vain kerrosneliöiden maksimointia alueella väestön kasvun takaamiseksi ja itse termistä urbaani puuttuu nyt kaikki vanhaan latinan urbanus käsitteeseen liitetyt kaupunkilaisen hyveet sisältäen kansalaisosallistumisen ja sivistyneen kulttuuriperintöä vaalivan keskustelevan yhdessä elämän. Tilalle tarjotaan tornitalojen kalseissa ja pimeissä auloissa, sisäkuntosaleissa ja saunaosastoilla tapahtuvaa väen pöhinää varsinaisena oikeana urbaanina elämänä.

Ei ihme, että tämä on johtanut yhä useammin konfliktiin lähiympäristöstään huolissaan olevan kansalaisvaikuttamisen ja neliöitä rakennusliikkeille maksimoivan virkamieskoneiston välillä.

Näistä konflikteista ovat Jaana Kanninen & Sanni Seppo toimittaneet kirjan Huuto kaupunkiluonnon puolesta.

Jaana ja Sanni saapuvat sunnuntaina 21.2 Klassisen Hietsun Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch barokkiviulukonsertin (15-17) jälkeen 17:30 puhumaan Hietsun kirjallisuussalonkiin Markku Koivusalon ja yleisön kanssa.

Tule kuuntelemaan huutoa kaupunkiluonnon puolesta Hietsun Paviljonkiin?

Tilaisuuteen vapaa pääsy!

Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

Klassinen Hietsu: Kaakinen-Pilch ja Bachin edeltäjät su 19.2 klo 15

Kaakinen-Pilch ja Bachin edeltäjät

Klassisen Hietsun helmikuun konsertissa päästään kuulemaan yhtä upeimmista ja monipuolisimmista viulisteistamme. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on tehnyt pitkän uran pedagogina, vanhan musiikin orkestereiden johdossa, solistina ja levyttävänä artistina. Hietsussa kuullaan hänen vahvaa barokkiosaamistaan ajalta ennen Johann Sebastian Bachia.

Esiintyjät:

• Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, barokkiviulu

Ohjelma:

• Anonyymi (1500–1600): Fantasia (kokoelmasta Breslau Manuscript)

• Anonyymi (1600): Sarja g-molli (kokoelmasta Klagenfurt Manuscript)

• Johann Joseph Vilsmayr (1663–1722): Partita nro 4 g-molli (1715)

• Heinz Ignaz Franz von Biber (1644–1704): Passagalia (kokoelmasta Mysteerisonaatit, sonaatti nro 16, 1674)

 **väliaika**

• Giovanni Bassano (1558–1617): Ricercata Prima (kokoelmasta Ricercate, Passaggi et Cadentie, 1585)

• Nicola Matteis (1650 – n.1713): Passagio Rotto & Fantasia (kokoelmasta Ayres for the Violin, 1676)

• Johann Sebastian Bach (1685–1750): Partita nro 3 E-Duuri BWV 1006 (1720)

Konsertin kesto n. 120 min (sis. väliaikaa).

Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelemaan ja keskustelemaan Hietsun kirjallisuustapahtumaan 17:30, jossa vieraana Jaana Kanninen & Sanni Seppo puhumassa kirjastaan Huuto kaupunkiluonnon puolesta.

Sanojen rakas vieraus su 15.1, klo 17:00

“Todellisuudessa kielet eivät tietenkään ole pieniä, vaan kaikki kielet ovat samankokoisia. Jokainen niistä on koko maailma, universumi, tajunnan ja ajattelun täydellinen järjestelmä, ei tippaakaan vähempää. Jokainen yksittäinen sanakin on universumi, tai ainakin miniuniversumi. ”

— Janne Saarikivi: Rakkaat sanat

“Sanojen muuttuminen työksi on maailman muutoksista eräs nopeimmista ja merkityksellisimmistä. Uskaltaisin sanoa, että se on myös eräs nopeimmista ja merkityksellisimmistä. Uskaltaisin sanoa, että se on myös eräs huonoimmin ymmärretyistä. Se mitä syödään, on yhä useammin saatu kieltä lukemalla, kirjoittamalla ja moninaistamalla sanoja otsa hiessä. Siitä, mikä ennen oli otiumia, lepoa ja kasvua, opiskelusta ja lukemisesta, on yhä useammin tullut laboria, kärsimystä ja synnytystuskaa ensin ruumiille ja sen jälkeen aivoille ja kieliyhteisöille. Burn out, loppuun palaminen uhkaa satoja miljoonia turhien sanojen tuottajia.”

— Janne Saarikivi

“Sanoja, sanoja, sanoja...
Sanoja, sanoja, sanoja...

Aina kaiken niin kirkkaana nään
Mua väärin vain ymmärretään

Sanoja
Sanoja väärinpäin latasin yllättäin
Taisin sua satuttaa
Enkä takaisin saa
Mä puhuin ja yksin jäin”

— Nylon Beat

Elämämme sanojen keskellä, elämämme sanoista, elämäämme sanoittaen, sanoista toisillemme sanaillen, sanoista suuttuen ja niihin rakastuen, työskentelemme sanoilla, sanallisesti, uusia sanoja noukkien ja ikivanhoja uudestaan kierrättäen.

Tiedemiehet kuvaavat maailmankautta sanoilla, kirjailijat luovat uusia maailmankaikkeuksia sanoilla, filosofit pohtivat sanojen rakentamaa totuutta, liikemiehet tuottavat sanoilla lisäarvoa, pettyneet kiroavat maailmaa sanoilla, reettorit, poleemikot ja runoilijat rakastavat puhdasta sanailua, mutta mitä kielitieteilijä ja varsinainen sanastotutkija kertoo meille sanoista, sanojen maailmasta ja sanojen kautta avautuvasta maailmasta.

Mitä etymologisella maailmankatsomuksella on meille kerrottavaa häpeästä, koronasta, Töölöstä, rakkaudesta, totuudesta, seksistä, työstä, ihosta jne.  

Sunnuntaina 15.1 Klassisen Hietsun sydäntalven konsertin (15-16:30) jälkeen Hietsun kirjallisuussalongin  vieraana kielimies ja sanojen tutkija Janne Saarikivi keskustelemassa sanoista uusimman kirjansa Rakkaat sanat pohjalta Markku Koivusalon ja yleisön kanssa.

Mikä on luonnon, natsin, urheilun, lääkkeen, sodan, n-sanan, etymologinen totuus ja mikä on sen merkitys sanallisessa maailmassamme?

Tule kuuntelemaan sanailua ja sanojen sanomaa Hietsun Paviljonkiin?

Tilaisuuteen vapaa pääsy!

Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

Kuva: Liisa Takala

Klassinen Hietsu: Junnonen ja Kumela su 15.1 klo 15

Klassisen Hietsun vuoden 2023 avaavat huilisti Sami Junnonen ja kitaristi Petri Kumela. Sydäntalven konsertissa kuullaan huilun ja kitaran duoa sekä soolohuilun monologia neljässä teoksessa. Esitysten keskipisteessä on teatraalinen ekspressiivisyys, mutta myös vakaumuksellinen rakkaus.

Esiintyjät:

• Sami Junnonen, huilu

• Petri Kumela, kitara

Ohjelma:

• Johann Sebastian Bach: Partita a-molli BWV 1013

• Franz Schubert: Sonaatti a-molli D. 821, 'Arpeggione'

• Luciano Berio: Sequenza I

• Ned Rorem: Romeo ja Julia

Konsertin kesto n. 90 min (sis. väliaikaa).

Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelemaan ja keskustelemaan Hietsun kirjallisuustapahtumaan, jossa vieraana Janne Saarikivi puhumassa uudesta kirjastaan Rakkaat sanat.

Erinys, Saariaho, Britten ke 21.12.

Hietsun Paviljongin nuorten joulukonsertti tuo paviljongille joulunalusviikolla helsinkiläisen kansainvälisistä nuorista muusikoista koostuva Erinyskvartetin soittamaan Kaija Saariahon Terra Memorian ja Benjamin Brittenin Jousikvarteton klo 20:15.

Konserttia ennen kirjallisuuskeskustelu paon evankeliumista Merja Mäen kanssa klo 19:00.

Ohjelma:

• Kaija Saariaho: Terra Memoria

• Benjamin Britten: Jousikvartetto nro. 2 C-duuri

Erinys-kvartetti

• Elizabeth Stewart, viulu

• Joosep Reimaa, viulu

• Marija Räisänen, alttoviulu

• Stergios Theodoridis, sello

Järjestää: Töölön kaupunginosat – Töölö ry & Klubi H7Live & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

The Erinys Quartet (bio)

The Erinys Quartet is quickly establishing themselves as a prominent up-and-coming ensemble in the Finnish music scene and abroad. With roots in Estonia, Lithuania, Greece, and the United States, these four musicians have found common ground together in Finland.

The 2022 season brought Erinys to concert halls in Finland as well as Spain, Italy, and the United States.

Erinys Quartet has primarily studied with Marko Ylönen, receiving additional guidance from the Pacifica and Dover Quartets as well as Atte Kilpeläinen from Meta4 Quartet and Günter Pichler from Alban Berg Quartet. They have also worked with members of the Jerusalem, Vermeer, Castalian, Cremona, Chilingirian, and Arod Quartets. Since 2021 Erinys has been supported by Le Dimore del Quartetto, a Milan-based network devoted to developing the careers of young string quartets.

Erinys’ on the programmed pieces:

”Saariaho’s Terra Memoria and Britten’s String Quartet No. 2 are both works that touch on the subjects of existence, life, and death.

Terra Memoria explicitly states this in its dedication to “those departed”. Though Britten is not so direct, the connection to death and destruction becomes obvious when one considers that he wrote the work in 1945 following a recital tour with Yehudi Menuhin of recently liberated concentration camps in Europe.

Saariaho uses vivid, otherworldly musical language in order to tell a story about remembering the dead—not a story in a literal sense, but one told through sound colors and the feelings they invoke in the performer and listener.

At first glance, it is ominous, dark, bleak, and ugly, as are most people’s thoughts about death. However, there are moments of hopefulness, calmness, and positivity hidden in the writing; we are grieving those who have died, but their memory brings back a mixture of emotions.

As performers, we believe this is the essence of the piece. The magic lies in creating these contrasting emotions while maintaining the feeling of death’s inevitability throughout.

Britten, on the other hand, while affected by death, focuses more on the concept of life. The piece invokes strong feelings of something primordial, cosmic, and divine. The material evolves and varies greatly, weaving through an abundance of different moods and emotions—we can’t help but feel there is something profound that permeates the work.

In contrast to Saariaho, Britten always uses beautiful colors; even in his most dissonant and wild passages, the beauty persists. But while in Terra Memoria there are moments of hope within the bleak atmosphere, in Britten’s quartet there are reminders of death and destruction during the celebration of life.

We feel the piece conveys optimism for the future while never forgetting the horrors of the past.”

Paon evankeliumi ke 21.12. klo 19

“Siihen aikaan julisti keisari Augustus näkemyksensä, että koko asuttu maailma oli rekisteröitävä. Tämä rekisteröinti oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki matkasivat rekisteröitymään, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni Juudeaan, Daavidin kaupunkiin nimeltä Betlehem, sillä hän oli Daavidin huonetta ja sukua, rekisteröitäväksi yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka oli raskaana. Tapahtui heidän siellä ollessaan, että synnyttämisen päivä tuli täydeksi ja hän synnytti pojan, ensimmäisensä ja kapaloi tämän ja laittoi seimeen, koska heille ei ollut paikkaa majatalossa.”

— Κατά Λουκάν Ευαγγέλιον

“”Muurikin poikiminen eteni vauhdilla, ja lehmä huusi tuskaansa pimeälle metsälle. Se ojensi kaulaansa silmät suureksi laajenneina, ja sen ääni tuli jostain hyvin syvältä. Suljin silmäni, tein ristinmerkin ja painoin käteni lehmän tummaa kylkeä vasten. Pyhä Neitsyt Maria, anna vasikan syntyä omin voimin, pyysin mielessäni […] kun pieni, kaksikyntinen sorkka ilmestyi näkyviin, pyyhin kalvoja sen ympäriltä ja tartuin kiinni. Aloin kiskoa. Hiki valui silmiini, muttei ollut aikaa pyyhkiä niitä. Kädet tärisivät ponnistuksesta ja ote lipesi vähän väliä märkien karvojen ja sorkan ympäriltä. Sentti sentiltä jalka tuli enemmän ulos, ja pian työntyi esiin toinen sorkka. ”

— Merja Mäki: Ennen lintuja.

 13. päivänä 1940 klo 12 Väinö Tanner julisti yleisradiossa, että kaikki asutut ja asumattomat alueet Koitsanlahden, Uukuniemen, Värtsilän ja Korpiselän kautta yhtyen nykyiseen rajaan Lahnajärvellä oli viholliselle luovutettava ja asutulta alueelta vetäydyttävä.

Niinpä jätti myös kotinsa Laatokon rannalla, kalastajan tytär Alli ja lähti yhdessä raskaana olevan kälynsä kanssa kuljettamaan Korvenkukkaa ja Muurikkia yli viidensadan kilometrin päähän Seinäjoen kaupunkiin, koska Allin isällä oli siellä huonetta ja sukua.

Tapahtui heidän matkallaan ollessaan, että Muurikin synnyttämisen aika tuli ja Muurikki synnytti lumeen mustan limanpeittämän pienen otuksen.

Mutta mitä tapahtui sitten ja mitä tästä kaikesta kertovat muuttolinnut?

Sodan tuomasta pakolaisuudesta, kodin jättämisestä ja muuttolinnuista keskustellaan joulun alusviikolla keskiviikkona 21.12, klo 19:00 Hietsun kirjallisuusillassa, kun vieraaksi saapuu esikoiskirjailija Merja Mäki keskustelemaan Markku Koivusalon ja yleisön kanssa kirjastaan Ennen lintuja.

Joulunodotus ilta jatkuu heti keskustelun jälkeen Erinys -kvartetin joulukonsertilla kello 20:15, jossa kuullaan Kaija Saariahon Terra Memoria ja Benjamin Britteinin Jousikvartetti nro. 2 C-duurissa.

Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ryn. nuorten ryhmä & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

HiH! Nro 34: Perinteinen Lucian päivän joulutapahtuma (17:45) 19:00

“Lucia sanotaan valosta. Sillä valo on kauneuden näkemistä, kuten Ambrosius sanoo, valon luonne on tämä, että kaikki sen näkemisessä on armoa. .”

— IACOBUS DE VORAGINE HISTORIA DE SANCTA LUCIA VIRGINE

Pyhimysten virvoittava valo ja kirkas kuuntelu saapuvat taas pimeän pohjolan Hietsuun Lucian päivänä Hietsu is Happeningin joulukonsertissa.

Konsertin lämmittelynä kirjallisuuskeskustelu pyhästä kuuntelusta Antti Nylénin kanssa 17:45-18:45.

Konserttiohjelmassa harvinainen esitys unohdetusta ja monikerroksellisesta Aaseri Buchin Lucia-oratoriosta, jossa Lucian legendaa valaistaan kolmesta eri näkökulmasta ja tämän lisäksi kuullaan kantaesityksenä Mioko Yokoyaman sävellys Thomas Hoodin tekstiin Song of the Shirt.

Konsertin alusssa Antti Nylén lukee pyhimyksistä.

MIOKO YOKOYAMA: SONG OF THE SHIRT (ke.)

• Tuuli Lindeberg, laulu

• Petri Kumela, kitara

AASERI BUCH: LUCIA-ORATORIO (ke., säv. 1022).

• Vesa Vierikko, ääni

• Tuuli Lindeberg, sopraano

• Marianna Henriksson, cembalo

• Abdissa Assefa, lyömäsoittimet

• Mikko Innanen, puhaltimet

• Antti Lötjönen, basso

• Petri Kumela, kitara

Järjestää HiH & HIetsun paviljonki & Töölön kaupunginosat - Töölö ry

Pyhimys aktivistina ti 13.12, klo 17:45

“Hän kuuntelee. Hän on kuunnellut koko ajan.
En Nom Dieu!
Pysyn siinä mitä olen sanonut. Suljen suuni. ”

— Antti Nylén: Domremyn kuuntelija.

“Ruumista ei saastuteta kuin mielen suostumuksella, sillä jos pakotat minut raiskatuksi tahtomattani, siveyteni kaksinkertaistuu loiston kruunussa. Mutta et voi koskaan yllyttää tahtoani suostumaan. Katso, ruumiini on valmis kaikkiin rangaistuksiin. Miksi viivyttelet? Aloita, paholaisen poika, toteuttamaan rangaistushaluasi.”

— Lucia Syrakusan käskynhaltijalle. IACOBUS DE VORAGINE HISTORIA DE SANCTA LUCIA VIRGINE

“Katolisessa pyhimyskalenterissa ei ehkä ole aktivistien ja dissidenttien pyhimystä, siviilirohkeuden ja kansalaistottelemattomuden suojelijaa. Sitä ei erikseen tarvita, koska kirkon pää Kristus, erikoistui kaikkeen siihen. Hän on maailmanhistoria suurin aktivisti, eikä häntä ainoastaan kunnioiteta, kuten pyhiä vaan myös palvotaan. ”

— Antti Nylén : Esipuhe G. K. Chestertonin Oikeaan oppiin

”Kutsukaa kaikki väki hänen luokseen ja antakaa heidän pilkata ja hyväksikäyttää neitsyttä niin kauan, että hän kuolee.”

Näin kävi käskynhaltijan käsky niskoittelevan Lucia-neidon suhteen 1700 vuotta sitten Syrakusassa. Mutta horjumatta, jääräpäisesti, vallalle antautumatta ja pyhän hengen raskauttamana nuori valon neitsyt seisoi paikoillaan eikä tätä voitu liikuttaa, ei tuhannen miehen eikä edes tuhannen härän voimalla.

Virgo immobilis permansit eli neitsyt pysyi liikkumattomana.

Näin kertoo meille keskiajan pyhimyslegenda pyhästä Luciasta, niin Välimeren rannoilla kuin myös pohjolassa juhlitusta valon tuojasta.

Lucian päivänä tiistaina 13.12 klo 17:45 armon valo saapuu myös Hietsun kirjallisuussalonkiin kun aikamme järkkymättömin kristillinen kirjailija, uskonnollinen dandy, passioiden esseisti ja nöyrä kirjansitoja Antti Nylén saapuu puhumaan pyhyydestä ja teoksestaan Domremyn kuuntelija Markku Koivusalon ja yleisön kanssa.

Missä piilee pyhimysten voima ja mistä kertovat Syrakusan ja Orléansin kuuluisat neitsyet?

Miksi Lucia ei palanut ja Jeanne d’Arc paloi roviolla?

Mitä on pyhimysten politiikka ja minne se katosi vai katosiko se?

Mitä yhteistä on Lucialla, Jeanne d’Arcilla, Pussy Riotilla ja Greta Thunbergilla? Tai Neitseillä ja Nylénillä?

Mutta miksi ihmeessä Lucia ei vain suostunut panemaan?

Vai olisiko tämä nykyään nainut fiksun ja huomaavaisen arkkitehtimiehen, sovittanut yhteen perheen ja kunnianhimoisen uran viestintäalalla?

Näitä ja monia muita ikuisia ja ajallisia teologisia kysymyksiä valotetaan Lucian päivänä Hietsussa.

Tule ja näe - kuule!

Tapahtumasta myös ostettavissa Nylénin teosta Domremyn kuuntelija, joka sisältää Ville Rannan piirtämänä neljä “ikoniaihetta” ja kirjanmerkkinä toimivan pyhäinkuvan.

Ilta jatkuu Hietsu is Happeningin perinteisellä Lucian päivän joulukonsertilla.

Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

Antti Nylen ja Ville Rannan kuvitus

Digi-askeesi Hietsussa su 4.12. klo 16:30

“Digitaalinen aikakausi tuottaa samantapaisia vaikutuksia kuin muistisairaus. Se tyhjentää muistin ja tekee puhumisesta, pukemisesta ja ymmärryksestä mahdotonta. Jäljelle jää vain halu oppia käyttämään yhä uudelleen teknologiaa”

— Kimmo Jylhämö: Digi-askeesi

“Juuri tätä merkitsee askeettinen ideaali, että jotakin puuttuu, että ihmistä ympäröi suunnaton aukko, – hän ei osannut oikeuttaa, selittää, myöntää itseään, hän kärsii merkityksensä ongelmasta”

— Friedrich Nietzsche

Elämämme läpeensä digitalisoituneessa maailmassa digitaalista elämää, innostumme ja ahdistumme uusista sovellutuksista ja vempeleistä, katseemme ja toimintamme on suuntautunut näyttöpäätteisiin, tunnemme suuria tunteita yksin yhdessä virtuaalisissa verkostoissa ja samalla kun olemme ulkoistaneet muistimme kovalevyille, muistisairauden eri muodoista on  tullut uusi sivilisaatiotauti.

Surffaamme innokkaasti digitaalisessa hyöyssä tai pakenemme sitä löytämättä enää suojapaikkaa. Tottelemme ja välttelemme parviälyä, kieltäydymme digitaalisuudesta ja janoamme sitä, olemme yhtaikaa digitaalisia addikteja ja askeetikkoja, kiroamme digitaalista paholaista ja odotamme digitaalista bittimessiasta.

Tiedämme, että kaiken informaation saa digitaalisesti verkosta ja verkko kerää meistä kaiken informaation, mutta osammeko enää ajatella ja elää merkityksellisesti uudessa uljaassa digitaalisessa maailmassamme?

Mitä tarkoittavat askeettiset ideaalit digitaalisessa maailmassa?

Kuinka analoginen ajattelu eroaa digitaalisesta ajattelusta?

Minkälaista on elämänhallinta digitaalisella aikakaudellamme?

Mistä löytyisi sähköverkoissa vellovan ajattelumme ankkuri?

Sunnuntaina 4.12, klo 16:30  Klassisen Hietsun Petteri Pitkon ja Marianna Henrikssonin Fuugan taide konsertin ( 15-16:10) jälkeen Hietsun akatemiassa keskustellaan analogisesti digitaalisesta aikakaudestamme, kun Hietsun akatemian vieraaksi saapuu tiedetoimittaja ja kustantaja Kimmo Jylhämö keskustelemaan Markku Koivusalon ja yleisön kanssa uudesta kirjastaan Digi-askeesi. Miten elää ja ajatella digitaalisella aikaudella?

Tervetuloa kuuntelmaan ja keskustelemaan!

Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

Striimaus: Anders Pohjola

Keskustelu katsottavissa myös digitaalisesti tietokoneelta, kännykältä tai muulta älylaitteelta etänä Hietsun kulttuurikanavalla

Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio

Klassinen Hietsu: Henriksson, Pitko ja fuugan taide su 4.12 klo 15

Die Kunst der Fuge jäi Johann Sebastian Bachin viimeiseksi teokseksi. Teoksessaan Bach tutkii "Mitä kaikkea fuugateemasta on mahdollista tehdä?", kuten ensimmäisen Bach-biografian kirjoittanut Johann Nikolaus Forkel asian ilmaisi. Nyt teoksesta kuullaan Petteri Pitkon ja Marianna Henrikssonin tekemä sovitus kahdelle cembalolle.

Esiintyjät:

• Marianna Henriksson, cembalo

• Petteri Pitko, cembalo

Ohjelma:

• Johann Sebastian Bach (1685–1750): Die Kunst der Fuge (Fuugan taide)

  -Contrapunctus 1

  -Contrapunctus 2

  -Contrapunctus 3

  -Contapunctus 4

  -Contrapunctus 5

  -Contrapunctus 6 a 4 in Stylo Francese

  -Contrapunctus 7 a 4 per Augment et Diminut

  -Canon in Hypodiatessaron al roversio e per augmentationem

  -Contrapunctus 8 a 3

  -Contrapunctus 9 a 4 alla Duodecima

  -Contrapunctus 11 a 4

  -Contrapunctus 12 rectus a 4

  -Contrapunctus 12 inversus a 4

  -Canon in Hypodiapason – Canon alla Ottava

  -Fuga a 2 Claviere

  -Alio modo Fuga a 2 Claviere

  -Contrapunctus 14 a 4

  -Contrapunctus 19 Fuga a 3 soggetti

  -Choral Wenn wir in höchsten Nöthen

Konsertin kesto n. 70 min (ei väliaikaa).

Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelmaan ja keskustelemaan elämästä ja ajattelusta digitaalisella aikakaudellamme Hietsun kirjallisuustapahtumassa Digi-askeesi 16:30.

HiH! Nro 33: Bennink 80 + Xenakis 100, ke 30.11. klo 19

Kolmaskymmeneskolmas Hietsu is Happening tuo paviljongille legendaarisen vapaan ja kokeellisen jazzin pioneerin Han Benninkin. Nuorempana Sonny Rollinsin ja Ben Websterin kanssa soittanut Bennink on 50-vuotisen uransa jälkeen päässyt nyt improvisoimaan Hietsun paviljongille Mikko Innasen ja Antti Lötjösen kanssa.

Lisäksi juhlitaa Iánnis Xenákisen syntymän 100-vuotispäivää täydennettynä Luciano Beriom, Halim El-Dabhin ja Alyssa Weinbergin musiikilla. Vieraina  Jerry Piipponen, Lauri Pekkarinen ja Anna-Sofia Anttonen.

BENNINK 80

• Han Bennink. rummut (NL)

• Mikko Innanen, saksofonit

• Antti Lotjönen, basso

XENAKIS 100

Ohjelmassa: Xenakis, Berio, Weinberg ja El-Dabh.

• Jerry Piipponen, lyömäsoittimet

• Lauri Pekkarinen, lyömäsoittimet

• Anna-Sofia Anttonen, saksofoni

Järjestää HiH & HIetsun paviljonki & Töölön kaupunginosat - Töölö ry