Hietikko kutsuu on ihana kevätkonsertti, jossa pääsee repäisemään auki mielen akkunat ja päästämään kesän sisälle huoneisiin.
Viemme sinut hiekkarannalle ja lempeään kesäaamuun.
Naiskuoro Helmi
Johtaa Emmi Saulamaa
säestys Tommi Paavilainen.
Deep Waters | Syvät vedet to 25.5 klo 19
“Through water we can see ourselves; and the reflection of what has been before;
Through water we are stretched, translucent eddies of bodies and of experience
Fragmented in shadow light underplayed,
The coils of which stretch from generation to generation”
Music of and for the sea, featuring songs by Nordic, Brazilian, and Black diaspora composers, and poetry for voice and harp.
Musiikkia merelle. Ohjelma sisältää pohjoismaisten, brasilialaisten ja Afrodiasporan säveltäjien lauluja sekä runoutta äänelle ja harpulle
Performers
Isabella Shaw, mezzo, harp
Kristian Attila, piano
Programme:
G. Nystroem - Själ och landskapet
J. Sibelius - lauluja
W. Grant Still - Songs of Separation
I. Shaw - Deep Waters
W. Jaegerhuber - Offrandes Voudouesques
H. Villa-Lobos - A Floresta do Amazonas
Tickets 15 / 10e
Grex Musicus kuorokonsertit, su 21.5 klo 14 & 17
“Kuuletko äitini mua
Koskaan kiittänyt oonko sua
Yhdeksän kuuta mua kohdussa kannoit
Suojelit ja elämän annoit”
Äiti on jotain, mikä on meille kaikille yhteistä. Meillä jokaisella on, tai on ollut äiti.
Kuka tahansa oletkin, voit pysähtyä hetkeksi tämän meitä jokaista koskettavan aiheen äärelle. Anna musiikin ja tekstien viedä sinut juuri sinne minne sen täytyy: muistojen ja erilaisten tunteiden luokse.
Lämpimästi tervetuloa Grex Musicuksen konserttiin Hietsun paviljonkiin sunnuntaina 21.5.2023. Konsertteja on kaksi, klo 14 ja 17.
Grex Musicus -kuoro
Grex on jotain muuta kuin kuorolta odottaisit. Vuonna 1991 perustettu Grex Musicus -kuoro muodostuu ammattimaisista, muuntautumiskykyisistä ja persoonallisista laulajista. Jokainen ääni muodostaa yhdessä jotain suurempaa: tunteen, jonka kuulet.
Kuoroa johtaa musiikin maisteri ja musiikkipedagogi Kirsi Tunkkari, joka aloitti Grexin uutena taiteellisena johtajana vuonna 2023. "Kuuletko äitini mua" on Grexin ja Kirsin ensimmäinen yhteinen oma konsertti.
DANTCHEV:DOMAIN (FI/BG) & Monsieur Doumani (CY) to 18.5, klo 20
DANTCHEV:DOMAIN (FI/BG) & Monsieur Doumani (CY) 18.5.2023, klo 20
Maailmaa valloittaneen kyproslaisen Avant-Folk- trio Monsieur Doumanin ensi esiintyminen Helsingissä!
Illan avaa palkittu DANTCHEV:DOMAIN suomalais-bulgarialaisella groovella.
Ohjelma:
klo 19:30 ovet
klo 20:00 DANTCHEV:DOMAIN
klo 21:30 Monsieur Doumani
Järjestää Anna Dantchev yhdesä Töölön kaupunginosat - Töölö ry:n ja Hietsun paviljongin kanssa
Monsieur Doumani
Useasti alan arvostetuimmilla palkinnoilla palkittu Monsieur Doumani on villinnyt yleisöään maailmanlaajuisesti jo noin kymmenen vuoden ajan musiikilla, jonka juuret ovat vahvasti itäisellä Välimerellä, mutta missä sykkii myös ennakkoluuloton ja lähes psykedeelinen Avant Folk.
Yhtye on julkaissut neljä albumia: Grippy Grappa (2013), Sikoses (2015), Angathin (2018), PISSOURIN (2021).
Lähes tulkoon koko maapallon kiertänyt yhtye on esiintynyt mm. tunnetuimmilla festivaaleilla, kuten ESNS, Womex, Womad, Sziget, Trans Musicales ja Sukiyaki Meets the World.
Demetris Yasimides - pasuuna, huilu, laulu
Andys Skordis - kitara, laulu, loopit
Antonis Antonius - tzouras, laulu, elektroniikka
DANTCHEV:DOMAIN -yhtyeen musiikissa yhdistyvät vahvat elokuvalliset melodiat, tiukat Bulgarian rytmit sekä jazzin improvisaatio.
Vuodesta 2019 lähtien toiminut DANTCHEV:DOMAIN nostaa maailmanlaajuisesti esille suomalais-bulgarialaista groovea.
Anna Dantchev, joka tunnetaan taiteilijanimellä 'Bulgarian Voice from Finland', on moni-ilmeinen ja karismaattinen laulaja-säveltäjä. Dantchevin laulut ammentavat inspiraationsa elämästä – englanniksi ja bulgariaksi lauletut ihmisen kokoiset tarinat ovat saaneet yleisöltä ihastuneen vastaanoton. Dantchevin tapa yhdistää omassa laulutyylissään bulgarialaista laulutekniikka jazzin herkkyyteen ja universaaliin tarinankerrontaan on kiitelty kansainvälisissäkin arvioissa.
DANTCHEV:DOMAIN on lyhyessä ajassa saanut mainetta rytmimusiikin uuden tien kulkijana – hioutuneessa yhteissaundissa on tilaa myös herkkyydelle ja läsnäolevalle heittäytymiselle. Tunteet ja tarinat näkyvät ja kuuluvat yhtyeen esiintymisessä.
Yhtye on julkaissut kaksi albumia:
Say It (2020), The Lions We Are (2022)
Esiintyjät
Anna Dantchev - laulu, tupan-rumpu
Erno Haukkala - pasuuna
Kenneth Ojutkangas - kitara, tuuba
Antti-Pekka Rissanen - rummut
Kamarikuoro Dimus to 11.5. klo 19
Kamarikuoro Dimus tekee kuoromatkan Ranskan Lyoniin 24.5.-28.5.2023, johon liittyen kuoro pitää Metsistä järville, surusta iloon - lähtökonsertin torstaina 11.5.2023 Hietsun paviljongissa.
Konsertti koostuu suomalaisesta a cappella-ohjelmistosta kansallisromantiikasta nykypäivään, säveltäjinä mm. Sibelius, Kuula, Fougstedt, Sallinen ja Mäntyjärvi.
Esitettävä ohjelmisto kuvaa suomalaista sielunmaisemaa, johon kuuluvat oleellisena osana metsät ja järvet, kansallistunne sekä ihmiselämän tunneskaalat sydäntä särkevästä surusta kuplivaan iloon.
Tervetuloa Kamarikuoro Dimuksen konserttiin torstaina 11.5. 2023 klo 19 Hietsun Paviljonkiin.
Liput 20/10 € ovelta
Sähkökitarakvartetti to 4.5 klo 19
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun paviljongilla keväällä 2023
Kolmas konsertti to 4.5. klo 19.
Ohjelma:
Aino Juutilainen: Melting, Flowing, Freezing, Ice (2022) KE
Laura Naukkarinen: Lfolfolfos (2022)
Marja Ahti: The Threshold (2021)
Lauri Hyvärinen: Tropes (2021)
Liput konsertteihin: 10 / 5€. Ei paikkavarauksia.
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun Paviljongissa tarjoaa huikean kattauksen uusinta nykymusiikkia neljän sähkökitaran poikkeukselliselle kokoonpanolle.
Konserttisarjan ohjelma ylittää genrerajoja tuomalla yhteen eri alojen arvostetuimpiin kuuluvien taiteilijoiden yhtyeelle säveltämää musiikkia. Kantaesityksinä kuullaan teokset jazzin kentältä Kalle Kalimalta, Pauli Lyytiseltä ja Aino Juutilaiselta, folk-poppari Aili Järvelältä sekä valtionpalkitulta säveltäjältä Riikka Talvitieltä. Lisäksi tarjolla on musiikkia muun muassa Laura Naukkariselta, Clara de Asísilta, Egidija Medekšaitėlta ja Meriheini Luodolta. Konserteissa kuullaankin esimerkiksi yleisön ympäröivää oktafonista vahvistinjärjestelmää, efektoituja ja säröisiä äänivalleja, minimalismia, mikrotonaalisuutta sekä häpeilemättömän kauniita melodioita.
Konserttisarjaa tukevat Taike, Helsingin kaupunki ja Musiikin Edistämissäätiö, jonka lisäksi se toteutetaan yhteistyössä Töölön kaupunginosat - Töölö ry:n kanssa. Sävellystilauksia on tukenut Koneen Säätiö.
KE 1.6
Riikka Talvitie: Energiavaje (2023) KE
Egidija Medekšaite: Puriya (2021)
Léo Dupleix: Piece for electric guitar quartet (2018)
SÄHKÖKITARAKVARTETTI
Sähkökitarakvartetti on 2017 perustettu uuden musiikin yhtye. Sen jäsenet, Juhani Grönroos, Lauri Hyvärinen, Jukka Kääriäinen ja Sigurdur Rögnvaldsson, ovat tahoillaan syventyneet sähkökitaran mahdollisuuksiin monipuolisesti, työskennellen esimerkiksi jazzin, rockin, klassisen musiikin, vapaan improvisaation, kokeellisen musiikin ja äänitaiteen kentillä. Sähkökitaravartetin tavoitteena onkin moninaisten ainesosien yhteen sulauttaminen ja uusien, vielä hahmottumattomien yhdistelmien ja ilmaisumuotojen etsiminen. Tilaamalla ja esittämällä teoksia ennakkoluulottomasti ja genrerajoista välittämättä, yhtye pyrkii ravistelemaan taidemusiikkikentän vakiintuneita rakenteita ja estetiikkaa. Neljän sähkökitaran kokoonpano on poikkeuksellinen ja niitä on ainoastaan kourallinen koko maailmassa ja siksi Sähkökitarakvartetti on syystäkin herättänyt kiinnostusta säveltäjien ja yleisön parissa. Yhtye on konsertoinut Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Liettuassa sekä kantaesittänyt yhteensä 21 teosta, joiden säveltäjiin lukeutuvat Tytti Arola, Hafdís Bjarnadóttir, Sergio Castrillón, Clara De Asís, Sami Klemola, Riikka Talvitie, Pauli Lyytinen, Kalle Kalima ja Lauri Supponen. Vuonna 2021 yhtye aloitti Koneen Säätiön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, joka kattaa yhteensä neljän studiolevykokonaisuuden taltioimisen.
Kerronnan lumo su 16.4. klo 18
“Aivojen jälkeen tehdään viilto kaulasta häpyliitokseen asti. Sitten avustaja, jota kutsutaan virallisemmin obduktiopreparaattoriksi, sirkkelöi auki vainajan rintakehän. Luupurua pyryää metrien päähän kuin talven vitiä. Seuraavaksi irrotetaan vainajan rintalasta.
Mitään ei pidä jättää ruumiinavauksessa kuvittelukyvyn varaan. Kaikki on esillä.”
“ Avatkaa jokunen ruumis: näette heti, kuinka katoaa hämäryys, jota pelkkä havainnointi ei voinut hävittää.”
“Olen satumainen, ilmiömäinen. Saan teidät kaikki tuntemaan olonne erikoislaatuisiksi, saan teidät uskomaan, että juuri teidän sydämenne paino ratkaisee historian suunnan. ”
“Siten yksikään teos ei vaikuta olevan elossa täysin lumouksetta ilman, että sitä tulee pelkkä näennäisyys ja siten lakkaa olemasta taideteos - Siinä tyrskyävän elämän täytyy jähmettyä ja ilmetä hetken lumoavana. [...] Ilmaisematon on kriittinen väkivalta, joka siitä huolimatta ettei se voi erottaa taiteessa lumoa olemuksesta, estää niitä sekoittumasta toisiinsa.”
Haluatteko kuulla?
Olipa kerran tyttö ja toinen tyttö?
Olipa kerran kirjailija, joka halusi olla tyttö, joka halusi olla kaikki, mutta oli kuollut.
Olipa kerran kirjailija, joka oli halusi kertoa tytöstä, joka halusi olla kaikki, mutta oli kuollut.
Olipa kerran pitsiapplikoitu mekko, joka oli eriaikaisten tyttöjen päällä, joita halusivat kaikki, mutta jotka olivat kuolleet.
Olipa kerran ruuhkavuosi kirjailija, joka halusi olla lääkäri, joka suoritti kliinisiä ruumiinavauksia tytöille, jotka olivat kuolleet.
Olipa kerran raivo, joka oli nainen ja halusi olla kirjailija, joka oli äiti, joka suri ihonalaista tyttöä, joka oli kliinisesti kuollut.
Olipa kerran kirjailija, joka tappoi eettisesti tytön, joka olisi halunnut olla kaikki, koska kertoja oli kuollut.
Olipa kerran tarina, joka oli pelkkää lumetta.
Olipa kerran vedätys, fantasia sumutus, haave, haamu, uni, kuvitus, kirjallisuus ja kerrotun kuolema.
Olipa kerran Sonja, eikä kukaan tyttö eikä nainen halunnut olla enää koskaan Sonja.
Olipa kerran Riikka Pulkkinen, joka tuli kertomaan Hietsun paviljongin kirjallisuusiltaan Markku Koivusalolle ja yleisölle fiktiostaan Lumo, jossa nautinnalliset tytöt uivat Hietaniemen uimarannalla, ennen ja jälkeen kerrotun kuoleman.
Tulkaa siis tekin Hietsun paviljongille sunnuntain kello 18, jos haluatte nähdä, kuulla, kokea ja kertoa Lumon!
Vapaa pääsy!
Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ryn & Hietsun paviljonki
Striimaus: Anders Pohjola
Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.
Sähkökitarakvartetti ke 5.4. klo 19
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun paviljongilla keväällä 2023
Toinen konsertti ke 5.4. klo 19.
Ohjelma:
Aili Järvelä: Satama (2022) KE
Sigurdur Rögnvaldsson: Dettifoss (2021)
Clara de Asís: everyday less, less everyday (2018)
Lauri Hyvärinen: Material (2017)
Liput konsertteihin: 10 / 5€. Ei paikkavarauksia.
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun Paviljongissa tarjoaa huikean kattauksen uusinta nykymusiikkia neljän sähkökitaran poikkeukselliselle kokoonpanolle.
Konserttisarjan ohjelma ylittää genrerajoja tuomalla yhteen eri alojen arvostetuimpiin kuuluvien taiteilijoiden yhtyeelle säveltämää musiikkia. Kantaesityksinä kuullaan teokset jazzin kentältä Kalle Kalimalta, Pauli Lyytiseltä ja Aino Juutilaiselta, folk-poppari Aili Järvelältä sekä valtionpalkitulta säveltäjältä Riikka Talvitieltä. Lisäksi tarjolla on musiikkia muun muassa Laura Naukkariselta, Clara de Asísilta, Egidija Medekšaitėlta ja Meriheini Luodolta. Konserteissa kuullaankin esimerkiksi yleisön ympäröivää oktafonista vahvistinjärjestelmää, efektoituja ja säröisiä äänivalleja, minimalismia, mikrotonaalisuutta sekä häpeilemättömän kauniita melodioita.
Konserttisarjaa tukevat Taike, Helsingin kaupunki ja Musiikin Edistämissäätiö, jonka lisäksi se toteutetaan yhteistyössä Töölön kaupunginosat - Töölö ry:n kanssa. Sävellystilauksia on tukenut Koneen Säätiö.
TO 4.5
Aino Juutilainen: Melting, Flowing, Freezing, Ice (2022) KE
Laura Naukkarinen: Lfolfolfos (2022)
Marja Ahti: The Threshold (2021)
Lauri Hyvärinen: Tropes (2021)
KE 1.6
Riikka Talvitie: Energiavaje (2023) KE
Egidija Medekšaite: Puriya (2021)
Léo Dupleix: Piece for electric guitar quartet (2018)
SÄHKÖKITARAKVARTETTI
Sähkökitarakvartetti on 2017 perustettu uuden musiikin yhtye. Sen jäsenet, Juhani Grönroos, Lauri Hyvärinen, Jukka Kääriäinen ja Sigurdur Rögnvaldsson, ovat tahoillaan syventyneet sähkökitaran mahdollisuuksiin monipuolisesti, työskennellen esimerkiksi jazzin, rockin, klassisen musiikin, vapaan improvisaation, kokeellisen musiikin ja äänitaiteen kentillä. Sähkökitaravartetin tavoitteena onkin moninaisten ainesosien yhteen sulauttaminen ja uusien, vielä hahmottumattomien yhdistelmien ja ilmaisumuotojen etsiminen. Tilaamalla ja esittämällä teoksia ennakkoluulottomasti ja genrerajoista välittämättä, yhtye pyrkii ravistelemaan taidemusiikkikentän vakiintuneita rakenteita ja estetiikkaa. Neljän sähkökitaran kokoonpano on poikkeuksellinen ja niitä on ainoastaan kourallinen koko maailmassa ja siksi Sähkökitarakvartetti on syystäkin herättänyt kiinnostusta säveltäjien ja yleisön parissa. Yhtye on konsertoinut Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Liettuassa sekä kantaesittänyt yhteensä 21 teosta, joiden säveltäjiin lukeutuvat Tytti Arola, Hafdís Bjarnadóttir, Sergio Castrillón, Clara De Asís, Sami Klemola, Riikka Talvitie, Pauli Lyytinen, Kalle Kalima ja Lauri Supponen. Vuonna 2021 yhtye aloitti Koneen Säätiön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, joka kattaa yhteensä neljän studiolevykokonaisuuden taltioimisen.
Klassinen Hietsu: Ruckgaber, Kynoch ja liedin taide su 16.4 klo 15
Klassisen Hietsun kevätkauden päättävät sopraano Katharina Ruckgaber ja pianisti Sholto Kynoch, jotka heittäytyvät saksankielisen liedin järeään kaanoniin.
Katharina Ruckgaber, jonka kotinäyttämö on Freiburgin ooppera, lumoaa eurooppalaisia konserttisaleja ja oopperataloja lyyrisellä äänellään. Myös Eriikka Maalismaa lumoutui kuullessaan Katharinan laulua saksalaisella festivaalilla ja buukkasi hänet heti Hietsun esiintyjäksi! Pianisti Sholto Kynoch on Oxford Lieder -festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja. Hän on myös Katharina Ruckgaberin ykkösvalinta parikseen esittämään saksalaista liedohjelmistoa.
Esiintyjät:
Katharina Ruckgaber (Saksa), sopraano
Sholto Kynoch (Iso-Britannia), piano
Ohjelma:
Franz Schubert (1797–1828)
An Silvia
Der Fischer
Die Forelle
Romanze
Die junge Nonne
Der Flug der Zeit
Der Tod und das Mädchen
Robert Schumann (1810– 1856)
Frauenliebe und -leben:
Seit ich ihn gesehen
Er, der Herrlichste von allen
Ich kann’s nicht fassen, nicht glauben
Du Ring an meinem Finger
Helft mir, ihr Schwestern
Süßer Freund, du blickest mich verwundert an
An meinem Herzen, an meiner Brust
Nun hast Du mir den ersten Schmerz getan
Johannes Brahms (1833–1897)
Meine Liebe ist grün wie der Fliederbusch
Salamander
Am Sonntag Morgen
Wie rafft ich mich auf in der Nacht5 Ophelia-Lieder:
Wie erkenn ich Dein Treulieb
Sein Leichenhemd weiß wie Schnee
Auf morgen ist Sankt Valentins Tag
Sie trugen ihn auf der Bahre bloß
Und kommt er nicht mehr zurück?
Gustav Mahler (1860–1911)
Wir genießen die himmlischen Freuden
Konsertin kesto n. 2 h (sis. väliajan).
Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelemaan kirjallisuuskeskustelua Hietsun kirjallisuusiltaan, jossa vieraana Riikka Pulkkinen
Sähkökitarakvartetti to 23.3. klo 19
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun paviljongilla keväällä 2023
Sarjan avaus 23.3.2023 klo 19
Ohjelma:
Kalle Kalima: Ajan Haju (2021) KE
Pauli Lyytinen: Särmiö (2022) KE
Meriheini Luoto: Dust Devil (2022)
Juhani Grönroos: Orb (2020)
Liput konsertteihin: 10 / 5€. Ei paikkavarauksia.
Sähkökitarakvartetin konserttisarja Hietsun Paviljongissa tarjoaa huikean kattauksen uusinta nykymusiikkia neljän sähkökitaran poikkeukselliselle kokoonpanolle.
Konserttisarjan ohjelma ylittää genrerajoja tuomalla yhteen eri alojen arvostetuimpiin kuuluvien taiteilijoiden yhtyeelle säveltämää musiikkia. Kantaesityksinä kuullaan teokset jazzin kentältä Kalle Kalimalta, Pauli Lyytiseltä ja Aino Juutilaiselta, folk-poppari Aili Järvelältä sekä valtionpalkitulta säveltäjältä Riikka Talvitieltä. Lisäksi tarjolla on musiikkia muun muassa Laura Naukkariselta, Clara de Asísilta, Egidija Medekšaitėlta ja Meriheini Luodolta. Konserteissa kuullaankin esimerkiksi yleisön ympäröivää oktafonista vahvistinjärjestelmää, efektoituja ja säröisiä äänivalleja, minimalismia, mikrotonaalisuutta sekä häpeilemättömän kauniita melodioita.
Konserttisarjaa tukevat Taike, Helsingin kaupunki ja Musiikin Edistämissäätiö, jonka lisäksi se toteutetaan yhteistyössä Töölön kaupunginosat - Töölö ry:n kanssa. Sävellystilauksia on tukenut Koneen Säätiö.
KE 5.4
Aili Järvelä: Satama (2022) KE
Sigurdur Rögnvaldsson: Dettifoss (2021)
Clara de Asís: everyday less, less everyday (2018)
Lauri Hyvärinen: Material (2017)
TO 4.5
Aino Juutilainen: Melting, Flowing, Freezing, Ice (2022) KE
Laura Naukkarinen: Lfolfolfos (2022)
Marja Ahti: The Threshold (2021)
Lauri Hyvärinen: Tropes (2021)
KE 1.6
Riikka Talvitie: Energiavaje (2023) KE
Egidija Medekšaite: Puriya (2021)
Léo Dupleix: Piece for electric guitar quartet (2018)
SÄHKÖKITARAKVARTETTI
Sähkökitarakvartetti on 2017 perustettu uuden musiikin yhtye. Sen jäsenet, Juhani Grönroos, Lauri Hyvärinen, Jukka Kääriäinen ja Sigurdur Rögnvaldsson, ovat tahoillaan syventyneet sähkökitaran mahdollisuuksiin monipuolisesti, työskennellen esimerkiksi jazzin, rockin, klassisen musiikin, vapaan improvisaation, kokeellisen musiikin ja äänitaiteen kentillä. Sähkökitaravartetin tavoitteena onkin moninaisten ainesosien yhteen sulauttaminen ja uusien, vielä hahmottumattomien yhdistelmien ja ilmaisumuotojen etsiminen. Tilaamalla ja esittämällä teoksia ennakkoluulottomasti ja genrerajoista välittämättä, yhtye pyrkii ravistelemaan taidemusiikkikentän vakiintuneita rakenteita ja estetiikkaa. Neljän sähkökitaran kokoonpano on poikkeuksellinen ja niitä on ainoastaan kourallinen koko maailmassa ja siksi Sähkökitarakvartetti on syystäkin herättänyt kiinnostusta säveltäjien ja yleisön parissa. Yhtye on konsertoinut Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Liettuassa sekä kantaesittänyt yhteensä 21 teosta, joiden säveltäjiin lukeutuvat Tytti Arola, Hafdís Bjarnadóttir, Sergio Castrillón, Clara De Asís, Sami Klemola, Riikka Talvitie, Pauli Lyytinen, Kalle Kalima ja Lauri Supponen. Vuonna 2021 yhtye aloitti Koneen Säätiön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, joka kattaa yhteensä neljän studiolevykokonaisuuden taltioimisen.
Vaalikeskustelu kulttuuripolitiikasta su 19.3, klo 20.
Taiteen ja kulttuurin merkitys toistuu lähes aina valtiollisissa juhlapuheissa, mutta taiteen asema, tekemisen ehdot tai vaikutus yhteiskunnassamme ei koskaan muodosta minkäänlaista varsinaista poliittisista vaaliteemaa. Itse asiassa sitä ei lähes koskaan edes käsitellä millään lailla vaalikeskusteluissa.
Juhlapuheissa korostetaan taiteen ja kulttuurin vaikutusta erityisesti elämän merkityksellisyyden muodostumisessa samalla kun kaikkialla voitellaan juuri ihmisten elämän merkityksellisyyden katoa nykymaailmassa.
Mutta itse taiteen ja kulttuurin tekemisellä ei ole lähes mitään todellista merkitystä aikamme poliittisessa kulttuurissa ja keskusteluissa. Itse taiteesta puhutaan joko satunnaisina populistisina ”nykytaide on roskaa” huutoina tai tämän vastaisina, mutta sisällöllisesti yhtä tyhjinä ”taide on todella tärkeää” vakuutteluina. Korkeintaan taiteeseen voidaan viitata luovan talouden osana, mutta silloinkin ilman mitään konkreettista huolta itse taiteen tekijöiden taloudesta.
Hietsun paviljonki jatkaakin omaa avantgardistista ohjelmaansa ottamalla juuri taiteen ja kulttuurin aseman keskeiseksi vaalikeskustelunsa teemaksi. Nyt ei siis puhuta SOTEsta tai NATOsta vaan TAKUsta ali taide- ja kulttuurialan poliittisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, ahdingosta ja tulevaisuudesta.
Tule paikan päälle tai katso suorana striiminä Hietsun Paviljongin kulttuurikanavalta.
Keskustelijoina eduskuntavaaliehdokkaat
Filosofian maisteri, kirjailija, toimittaja Minna Lindgren (Vihr.)
Valtioteiden maisteri, yrittäjä Matti Niiranen (Kok.)
Kirjoittaja ja suomentaja Tuomas Nevanlinna (Vas.)
Professori emeritus, oikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen (SDP)
Vetäjänä Hietsun paviljongin toiminnanjohtaja valtio-opin dosentti Markku Koivusalo
Suora lähetys Hietsun paviljongilta sunnuntaina 19.3 kello 20:00.
Katso keskustelua Hietsun YouTube kanavalta
Striimaus: Anders Pohjola
Järjestäjä: Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
Klassinen Hietsu: Briosa-kvartetti su 19.3 klo 15
Kuvassa sellisti Siiri Nieminen, konsertissa soittaa Pekka Smolander
Nuorta voimaa ja lahjakkuutta Klassisen Hietsun keväässä! Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuvan Briosa-kvartetin ohjelmassa jousikvarteton isä, Joseph Haydn, kohtaa seuraajiaan Suomesta, Ukrainasta ja Saksasta.
Esiintyjät:
Aino Yamaguchi, viulu
Ida Westerlund, viulu
Julie Svačinová, alttoviulu
Pekka Smolander, sello
Ohjelma:
Joseph Haydn (1732–1809): Jousikvartetto op.77 no 1 G-duuri
Vasyl Barvinsky (1888–1963): Molytva
**väliaika**
Outi Tarkiainen (1985–): Trois poèmes
Fanny Mendelssohn (1805–1847): Jousikvartetto Es-duuri
Konsertin kesto n. 2 h (sis. väliajan).
.
HiH! Nro 37: Musica nova Helsinki la 11.3, klo 21
Hietsu is Happeningin myöhäisillan klubi löytyy hautausmaan ja jäätyneen meren välistä. Klubilla poraudutaan vuorovaikutukseen ja rytmiin, vieraaksi saapuu japanilainen kokeellisen musiikin ihmemies Tomomi Adachi, joka esiintyy niin soolona kuin Hietsun Yhteisöorkesterin kanssa.
Adachin jälkeen meno vain yltyy ja Taivalsaaren hotellityömaan rakennustöiden äänet peittyvät Hietsunovan jäätävän kuuman avantgardefunkin rytkeeseen. Illan päättää kasvien elektromagneettisuuden musiikiksi muuttava Band of weeds.
Esiintyjät:
Tomomi Adachi
Hietsun Yhteisöorkesteri
Sabina Aftyka, Maija Holopainen, Sirpa Jokinen, Jaakko Kuikka, Katja Lamberg Vesa Lehko, Yuto Obata, Juha Rautio, Mark Reid Bulatović. Eero Savela Ján Števuliak, Melik Turunen, Viljami Valldén, Haiyun Yu
Hietsunova (Jussi Fredriksson, Teppo Mäkynen, Mikko Innanen, Petri Kumela, Antti Lötjönen)
Band of Weeds
Järjestää HiH & Hietsun paviljonki & Musica Nova & Töölön kaupunginosat - Töölö ry
Unessa lauantai 4.3, klo 17-02
Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista. elokuvista, kuvataiteesta ja paljon muusta.
Unessa festivaalin kolmas päivä.
17.00 Esitys:
Tania Nathan
18.00 Keskustelu: Valokuva, taiteilijuus ja nyky-yhteiskunta
Juuli Kangasniemi, Toivo Heinimäki, Elina Brotherus & Samuel Sinikallio
19.30 Konsertti:
Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen
21.00 Konsertti:
Tara I Kajsa
22-02 Iltajuhla
DJ Victoria / DJ Kalle Luoto
Järjestäjä: H7 Live, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki.
Festivaalin koordinointi: Léo Pignol, Jussi Ojansuu ja Tara Valkonen
Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimaus: Centre de Ville Oy
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Unessa lauantai
Tania Nathan
Tania Nathan on identiteettiä ja sen teemoja tutkiva dekoloniaalinen runoilija, joka kyseenalaistaa, kuka saa luoda ja välittää merkityksellistä sisältöä ja muistoja. Hänen kirjansa Daughter of Immigrants on novelleista sekä runoista rakentuva kokonaisuus, joka sisäistää rakkauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä intersektionaalisuuden teemoja. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä, mutta haaveilee jonain päivänä palaamisesta juurillensa Kaakkois-Aasiaan.
Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen
Kirjailija-muusikko Niillas Holmbergin ja saksofonisti-säveltäjä Pauli Lyytisen uudessa yhteistyössä kuulijoille kerrotaan maisemia, joissa rantojen vesiraja nousee ja laskee. Holmberg lukee runojaan yhdistellen runonlausuntaansa rantaviivojen fragmentoimaa joikua. Tähän Lyytinen rakentaa kokonaisia musiikillisia maailmoja saksofonia, perkussioita ja elektroniikkaa hyödyntäen. Ja kelit vaihtelee.
Girječálli-musihkár Jalvvi Niillas Holmberg ja saksofonista-komponista Pauli Lyytinen hábmeba buolli geavgŋáid ja galbmi savvoniid jietnamáilmmi. Dálkkit dat rievddadit. Dáin čáziin ihtalit divttat, mat ain rávdnjot luohtin – ja muhtun šuoŋat gullojit vuosttas ja maŋimuš geardde dán konsearttas. Saksofon, rytmačuojanasat ja elektronihkka ráhkadit báikkuid duogáža, muhto duollet dálle dat váldet sátnesaji.
Elina Brotherus
Elina Brotherus on valokuva- ja videotaiteilija. Hänen työskentelynsä on vaihdellut omaelämäkerrallisten ja taidehistoriallisten aiheiden välillä. Varhaisten omakuvien jälkeen Brotherus keskittyi ihmisfiguurin ja maiseman sekä taiteilijan ja mallin suhteeseen. Viimeaikaisissa palkituissa teoksissaan Brotherus on käyttänyt performatiivista työtapaa ja mm. Fluxus-taiteilijoiden kirjoittamia teosohjeita.
“Taide seuraa elämää. Taideopiskelijana käytin omia kokemuksiani työskentelyni lähtökohtina. Saatoin päätökseen sekä aikaisemmat (tiede)opintoni että ensimmäisen avioliittoni. Tämä äkillinen vapautuminen tuli näkyväksi taiteessani. Seuraavaksi muutin ulkomaille ja kiinnostuin maalaustaiteen ilmaisukeinoista ja ikonografiasta. Käytin edelleen itseäni mallina mutta olin kuvantekijä, en elämänkerturi. Kun lähestyin neljääkymmentä, omaelämäkerrallisuus hiipi sisään takaovesta. Se ei ollut suunniteltua, mutten myöskään sitä estellyt. Strategiani taitelijana onkin hyväksyä kuvat jotka kulloinkin on tärkeää tehdä.”
Juuli Kangasniemi
Juuli Kangasniemi on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvan, liikkuvan kuvan ja tekstiilien parissa. Hän käyttää kameraa ollakseen leikkisä ja mahdollisuutena liikkua lähemmäs ja kauemmas. Viime aikoina hän on töissään tutkinut äiti-tytär-suhdetta, äkillisiä tunteita ja absurdia todellisuutta. Kangasniemi on inspiroitunut herkullisesta sekä runsaan koristeellisesta estetiikasta.
Samuel Sinikallio
Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.
Ellen Järnefelt
Ellen Järnefelt rakasti muunnella kirpputorilöytöjään nuorempana, ja alkoi tehdä kokonaan omia vaatteitaan neljä vuotta sitten. Alettuaan ottaa vastaan tilaustöitä, idea ALIE:sta syntyi. Nyt hän tekee uniikkeja yksittäiskappaleita pääosin ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista – häntä inspiroivat yllättävät väri- ja muotoyhdistelmät, tekstuurien kontrastit ja materiaaliyhdistelmien ajallinen kerrostuma. Jokaisessa vaatteessa on kokeilevia elementtejä, ja hän haluaa tuoda jokaiseen kappaleeseen jotain uutta.
Samuel Sinikallio
Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.
Tara I Kajsa on jazz-friikin sekä nykymusanörtin muodostama duo, jonka musiikki laskeutuu monen eri genren muodostamaan välitilaan. Heidän improvisatorinen sekä spontaani lähestymistapa esiintymiseen takaa jokaisen keikan olevan erilainen.
Kaisa Sainio, laulu; Tara Valkonen, kitara & taustalaulu
Kalle Luoto
Kalle Luoto vastaa Unessa festivaalin ehkä ristiriitaisen unettomien päätöskarkeloiden keskiyönjälkeisestä äänimaailmasta. Syvällisesti musiikin parissa varttuneena, sekä alakulttuurien ja hikisten tanssilattioiden parhaista antimista nauttivana, hän uskoo levyjen soitosta heijastuvan parhaimmillaan jonkinlainen ajan hengen ja vapaamielisen hetkessä olemisen kättely. Tällä kertaa puristus on varmasti sopivan unenomainen, suunnattuna kuitenkin säestämään mitä elostelevinta ja irvokkainta hauskanpitoa
Victoria
Victoria on DJ ja selektori, joka lipuu musiikillisesti eri tunnelmissa paikasta ja tapahtumasta riippuen. Hänellä on kuukausittainen radio-ohjelma IDA Helsinki-nettiradiossa ja hän soittaa erityisesti Helsingissä klubeilla ja tapahtumissa.
Musiikkimatka Unessa-festivaalissa Victorian osalta tulee yhdistelemään elektronista skaalaa, tummempia sävyjä sekä pehmeämpiä tunnelmia yhteen sulautuneena kokonaisuutena.
Unessa perjantai 3.3, klo 16-21
Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista. elokuvista, kuvataiteesta ja paljon muusta.
Unessa festivaalin toinen päivä.
16.00 Pop-upin avajaiset
Juulia Jämsä
19.00 Konsertti
Harry Ward, viulu & Noora Ylönen, piano
20.15 Keskustelu: Elokuvaohjaus 2020-luvun Suomessa
Siiri Halko, Juho Kuosmanen & Samuel Sinikallio
21.00 Elokuva
Haikara (ohj. Siiri Halko)
Järjestäjä: H7 Live, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki.
Festivaalin koordinointi: Léo Pignol, Jussi Ojansuu ja Tara Valkonen
Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimaus: Centre de Ville Oy
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Harry Ward
Johtava nuori australialainen viulisti Harry Ward on kansainvälisesti kysytty solisti sekä kamarimuusikko. Hän soittaa nyt ykkösviulua Berliinin filharmonikoissa, opiskeltuaan ensin maineikkaassa Karajan-akatemiassa Noah Bendix-Balgleyn johdolla. Ennen Berliiniä Harry on opiskellut Australian National Academy of Musicissa Robin Wilsonin johdolla ja Kunst Universität Grazissa Boris Kuschnirin luokalla.
Harrylla on kunnia soittaa anteliaalta lahjoittajalta lainassa olevaa Pietro Landolfi-viulua vuodelta 1780.
Noora Ylönen
Pianisti Noora Ylönen (1995, Helsinki) on intohimoinen kamarimuusikko, joka on aktiivisesti esiintynyt Suomessa sekä Euroopassa, muun muassa Itävallassa, Saksassa, Puolassa, Italiassa, Virossa sekä Hollannissa. Noora on opiskellut pianonsoittoa ensin Sibelius-Akatemiassa, sitten Berliinin Taideyliopistossa ja nyt hän suorittaa parhaillaan toista maisterin tutkintoaan Essenissä Folkwang Universität Der Künstessä professori Henri Sigfridssonin johdolla. Pandemia-aikana Noora uppoutui kuvataiteen maailmaan öljy- sekä akvarellivärien kautta, ja hän maalaa nykyään säännöllisesti kotonaan Berliinissä.
Nooraa ovat ystävällisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Pro Musica- säätiö, Wegelius-säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Greta ja William Lehtisen säätiö sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Siiri Halko
Siiri Halko (s. 1996) on Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta valmistunut suomalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on ohjannut useita lyhytelokuvia, niistä mainittakoon terävän masennusta käsittelevän sosiaalisen komedian Katharsis Oy:n (2020) sekä Haikaran (2021), joka sai ensi-iltansa maineikkaan Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaalin kilpailussa ja joka oli parhaan lyhytelokuvan Jussi-ehdokkaana vuonna 2022.
Valmistumisensa jälkeen Halko on luonut yhdessä Juho Kuosmasen ja Ayderus Ahmedin kanssa televisiosarjan Zone B (2022), johon he kokosivat Itä-Helsinkiläisiä nuoria ilman kokemusta näyttelemisestä ja järjestivät heidän kanssaan työpajoja, joissa sarja syntyi leikin sekä keskustelun kautta. Tällä hetkellä Halko työstää ensimmäistä kokopitkää kasvattisisaruudesta kertovaa elokuvaansa The Well yhdessä Silmu Filmsin kanssa.
Juho Kuosmanen
Juho Kuosmanen (s. 1979) on helsinkiläinen, vuonna 2014 Aalto-yliopiston elokuvataiteenlaitokselta valmistunut elokuvantekijä, jonka kaikki elokuvat ovat palkittu Cannesin elokuvajuhlilla. Taulukauppiaat (2010) voitti ensimmäisen palkinnon Cannes Cinefondationissa ja Hymyilevä mies (2016) Prix un Certain Regardin. Hänen viimeisin elokuvansa Hytti nro 6 voitti kilpailun Grand Prix -palkinnon. Palkittujen elokuvien tekemisen lisäksi Kuosmanen on ohjannut avantgarde-oopperaa ja -teatteria, minkä lisäksi hän tekee myös mykkäelokuvia elävällä musiikilla ja foley-äänillä. Kuosmanen on synnyinkaupungissaan Kokkolassa järjestettävän pienen elokuvafestivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja.
Juulia Jämsä
Juulia Jämsä on tekstiilisuunnittelija, maratonjuoksija ja innokas käsityöläinen. Juulian työskentelyprosessit ovat hyvin nopeita ja intuitiivisia, ja hän hyödyntää kierrätettyjä- ja ylijäämämateriaaleja niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä häntä inspiroi suomalaisen murtomaahiihdon historia ja valonnopeus. Juulia opiskelee Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa
Ellen Järnefelt
Ellen Järnefelt rakasti muunnella kirpputorilöytöjään nuorempana, ja alkoi tehdä kokonaan omia vaatteitaan neljä vuotta sitten. Alettuaan ottaa vastaan tilaustöitä, idea ALIE:sta syntyi. Nyt hän tekee uniikkeja yksittäiskappaleita pääosin ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista – häntä inspiroivat yllättävät väri- ja muotoyhdistelmät, tekstuurien kontrastit ja materiaaliyhdistelmien ajallinen kerrostuma. Jokaisessa vaatteessa on kokeilevia elementtejä, ja hän haluaa tuoda jokaiseen kappaleeseen jotain uutta.
Samuel Sinikallio
Samuel Sinikallio toimii Unessa Festivaalin virallisena toimittajana. Hän opiskelee tällä hetkellä kotimaista kirjallisuutta Helsingin opistossa. Häntä viehättää erityisesti kirjoitettujen sanojen voima, tuntematon tulevaisuus, kiihkeät keskustelut sekä ihmiset, jotka eivät kaihda kulkea vastavirtaan.
Unessa Avajaiset to 2.3, klo 17:00
Unessa Festival tuo Hietsun paviljonkiin nuoret tulevaisuuden taiteilijat kolmipäiväiseen festivaaliin, joka koostuu konserteista ja kuvataiteesta.
17.00 Näyttelyn avajaiset
18.30 Avajaiskonsertti
Tara Jovana Valkonen, sello
19.00 Taiteilijat kertovat
Natalie Hamada
Juuli Kangasniemi,
Aaron Sirainen
Nayab Ikram
Järjestäjä: Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
Osa ohjelmasta katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Tara Valkonen
Tara Jovana Valkonen (s.1999) aloitti sellonsoiton 6-vuotiaana ja haaveili lapsena sekä sellistin että kuvanveistäjän ammateista. Kolmetoistavuotiaana Tara nappasi käteensä kitaran, ja rock syrjäytti klassisen musiikin useaksi vuodeksi, kunnes hän kuuli Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonian ja kiinnostui intohimoisesti nykymusiikista.
Taran opintoja ja työskentelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Taike, Greta ja William Lehtisen säätiö, Musiikin edistämissäätiö, sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Aaron Sirainen
Aaron Siraisella (s. 1999) on ainutlaatuinen tapa maalata töissään figuratiivisia kuvia, joissa todellisuus sekoittuu yhteen mielikuvitus- ja tunnemaailman kanssa ja luo mielenkiintoisen sekoituksen geometrian, värin ja muodon välille. Hän maalaa yleensä muotokuvia erilaisista hahmoista unohtamatta kuitenkaan klassisia aiheita kuten maisema- ja asetelmamaalauksia. Sirainen löytää inspiraationsa kasvoista, paikoista sekä tilanteista. Hän pyrkii jatkuvasti keskittymään näkemiseen, tuntemiseen ja ilmaisemiseen.
Natalie Hamada
Natalie Hamada uskoo muotokuvan olevan tarina, syvä yhteys ja jotakin fyysisen figuratiivisuuden ylittävää. Jotain, mikä paljastaa sisäisen minän ominaisuuksia. Hamada kerrostaa, yhdistää ja hämärtää erilaisia kuvia sekä motiiveja seripainomenetelmällä, esittäen osittaisia muistoja ja siten yrittämällä ymmärtää määrittelemätöntä.
Nayab Noor Ikram
Nayab Noor Ikram (s. 1992, Maarianhamina) on juuriltaan pakistanilainen valokuvaaja ja visuaalinen taiteilija, joka on varttunut Ahvenanmaalla ja asuu tällä hetkellä Turussa. Ikram työskentelee konseptien parissa, jotka käsittelevät kahden paikan välissä olemiseen, kulttuuriseen identiteettiin sekä kollektiiviseen muistiin liittyviä tunteita. Hän tutkii näitä konsepteja hyödyntämällä symboleja, rituaaleja ja ilmaisemisen abstrakteja muotoja valokuvien, performanssien sekä installaatioiden kautta. Vuonna 2019 Ikram palkittiin Svenska kulturfondenin kulttuuripalkinnolla.
Juuli Kangasniemi
Juuli Kangasniemi on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvan, liikkuvan kuvan ja tekstiilien parissa. Hän käyttää kameraa ollakseen leikkisä ja mahdollisuutena liikkua lähemmäs ja kauemmas. Viime aikoina hän on töissään tutkinut äiti-tytär-suhdetta, äkillisiä tunteita ja absurdia todellisuutta. Kangasniemi on inspiroitunut herkullisesta sekä runsaan koristeellisesta estetiikasta.
HiH! Nro 36: Monkia ja mikrotonaliikkaa ti 21.2 klo 19
Erikoisvieraana Eero Koivistoinen
1. setti
Tommi Hyytinen käyrätorvi
Petri Kumela, kitara
Kirjallisuuskeskustelu:
Hietsun paviljongin toiminnanjohtaja Markku Koivusalo haastattelee tuoreen Lennosta kii! -elämäkerran kirjoittajaa, saksofonisti ja säveltäjä Eero Kovistoista
2. setti
Thelonious Monkin musiikkia
Eero Koivistoinen ja Mikko Innanen, saksofonit
Tuomo Uusitalo, piano
Antti Lötjönen, basso
Järjestää HiH & HIetsun paviljonki & Töölön kaupunginosat - Töölö ry
Eero Koivistoinen. Kuva: Teemu Salminen
Katoava kaupunkiluonto su 19.2, klo 17:30
“Entä jos luontoarvoista vastaava virkamies vaatisi alueen säilyttämistä monimuotoisuuden turvaamiseen vedoten? Entä jos suunnittelija toteaisi, että ekologinen kompensaatio ei ole mahdollista, sillä alueella on erityisiä olosuhteita vaativia lajeja? Entä jos kaavoittaja kertoisi päättäjille, että asukkaat vastustavat hanketta ja kuuleminen ei riitä, vaan lain mukaan heitä on myös kuunneltava? Entä jos valtuutettu jyrähtäisi, että sovittu strategia luontokadon pysäyttämiseksi velvoittaa säästämään metsän. ”
“Moni päättäjä tuntuukin ajattelevan, että kaupunkiluonto on, jollakin tavalla huonoa luontoa, ja siksi luonnon suojelu sopii paremminkin maaseudulle. Mutta kaupunkiluonto ei ole huonoa luontoa, jos sen annetaan kukoistaa ja kasvaa monilajisena ja monen ikäisistä puista muodostuvana kokonaisuutena. Ja sitä paitsi kaupunkiluonto on juuri sitä luontoa, joka on kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa, vaikka he eivät omistaisi autoakaan. Lähiluonto on tasa-arvoisesti kaikkien kaupunkilaisten rikkautta. ”
Kun kaupunkilaisilta kysytään mitkä ovat heille tärkeitä asioita kaupungissa on listalla lähes aina korkealla kaupunkiluonto.
Kuitenkin jo jonkin aikaan kaupungin virkamieskoneistossa ja päättäjien keskuudessa on ollut vallalla uusi ideologia, jonka mukaan luonto ei kuulu kaupunkiin, vaan kaupunki ja luonnonvarainen luonto ovat lähes kokonaan vastakkaisia ja toisensa poissulkevia ympäristöjä. Luontoa tulee vaalia jossakin kaukana koskemattomilla luonnonsuojelualueilla, kun taas kaupungin tulee olla tiiviisti, ahtaasti, ankeasti ja korkeasti rakennettu ja vailla varsinaista luontoa.
Urbaani merkitsee vain kerrosneliöiden maksimointia alueella väestön kasvun takaamiseksi ja itse termistä urbaani puuttuu nyt kaikki vanhaan latinan urbanus käsitteeseen liitetyt kaupunkilaisen hyveet sisältäen kansalaisosallistumisen ja sivistyneen kulttuuriperintöä vaalivan keskustelevan yhdessä elämän. Tilalle tarjotaan tornitalojen kalseissa ja pimeissä auloissa, sisäkuntosaleissa ja saunaosastoilla tapahtuvaa väen pöhinää varsinaisena oikeana urbaanina elämänä.
Ei ihme, että tämä on johtanut yhä useammin konfliktiin lähiympäristöstään huolissaan olevan kansalaisvaikuttamisen ja neliöitä rakennusliikkeille maksimoivan virkamieskoneiston välillä.
Näistä konflikteista ovat Jaana Kanninen & Sanni Seppo toimittaneet kirjan Huuto kaupunkiluonnon puolesta.
Jaana ja Sanni saapuvat sunnuntaina 21.2 Klassisen Hietsun Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch barokkiviulukonsertin (15-17) jälkeen 17:30 puhumaan Hietsun kirjallisuussalonkiin Markku Koivusalon ja yleisön kanssa.
Tule kuuntelemaan huutoa kaupunkiluonnon puolesta Hietsun Paviljonkiin?
Tilaisuuteen vapaa pääsy!
Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
Striimaus: Anders Pohjola
Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Klassinen Hietsu: Kaakinen-Pilch ja Bachin edeltäjät su 19.2 klo 15
Kaakinen-Pilch ja Bachin edeltäjät
Klassisen Hietsun helmikuun konsertissa päästään kuulemaan yhtä upeimmista ja monipuolisimmista viulisteistamme. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on tehnyt pitkän uran pedagogina, vanhan musiikin orkestereiden johdossa, solistina ja levyttävänä artistina. Hietsussa kuullaan hänen vahvaa barokkiosaamistaan ajalta ennen Johann Sebastian Bachia.
Esiintyjät:
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, barokkiviulu
Ohjelma:
Anonyymi (1500–1600): Fantasia (kokoelmasta Breslau Manuscript)
Anonyymi (1600): Sarja g-molli (kokoelmasta Klagenfurt Manuscript)
Johann Joseph Vilsmayr (1663–1722): Partita nro 4 g-molli (1715)
Heinz Ignaz Franz von Biber (1644–1704): Passagalia (kokoelmasta Mysteerisonaatit, sonaatti nro 16, 1674)
**väliaika**
Giovanni Bassano (1558–1617): Ricercata Prima (kokoelmasta Ricercate, Passaggi et Cadentie, 1585)
Nicola Matteis (1650 – n.1713): Passagio Rotto & Fantasia (kokoelmasta Ayres for the Violin, 1676)
Johann Sebastian Bach (1685–1750): Partita nro 3 E-Duuri BWV 1006 (1720)
Konsertin kesto n. 120 min (sis. väliaikaa).
Konsertin jälkeen voi jäädä kuuntelemaan ja keskustelemaan Hietsun kirjallisuustapahtumaan 17:30, jossa vieraana Jaana Kanninen & Sanni Seppo puhumassa kirjastaan Huuto kaupunkiluonnon puolesta.
Sanojen rakas vieraus su 15.1, klo 17:00
“Todellisuudessa kielet eivät tietenkään ole pieniä, vaan kaikki kielet ovat samankokoisia. Jokainen niistä on koko maailma, universumi, tajunnan ja ajattelun täydellinen järjestelmä, ei tippaakaan vähempää. Jokainen yksittäinen sanakin on universumi, tai ainakin miniuniversumi. ”
“Sanojen muuttuminen työksi on maailman muutoksista eräs nopeimmista ja merkityksellisimmistä. Uskaltaisin sanoa, että se on myös eräs nopeimmista ja merkityksellisimmistä. Uskaltaisin sanoa, että se on myös eräs huonoimmin ymmärretyistä. Se mitä syödään, on yhä useammin saatu kieltä lukemalla, kirjoittamalla ja moninaistamalla sanoja otsa hiessä. Siitä, mikä ennen oli otiumia, lepoa ja kasvua, opiskelusta ja lukemisesta, on yhä useammin tullut laboria, kärsimystä ja synnytystuskaa ensin ruumiille ja sen jälkeen aivoille ja kieliyhteisöille. Burn out, loppuun palaminen uhkaa satoja miljoonia turhien sanojen tuottajia.”
“Sanoja, sanoja, sanoja...
Sanoja, sanoja, sanoja...
Aina kaiken niin kirkkaana nään
Mua väärin vain ymmärretään
Sanoja
Sanoja väärinpäin latasin yllättäin
Taisin sua satuttaa
Enkä takaisin saa
Mä puhuin ja yksin jäin”
Elämämme sanojen keskellä, elämämme sanoista, elämäämme sanoittaen, sanoista toisillemme sanaillen, sanoista suuttuen ja niihin rakastuen, työskentelemme sanoilla, sanallisesti, uusia sanoja noukkien ja ikivanhoja uudestaan kierrättäen.
Tiedemiehet kuvaavat maailmankautta sanoilla, kirjailijat luovat uusia maailmankaikkeuksia sanoilla, filosofit pohtivat sanojen rakentamaa totuutta, liikemiehet tuottavat sanoilla lisäarvoa, pettyneet kiroavat maailmaa sanoilla, reettorit, poleemikot ja runoilijat rakastavat puhdasta sanailua, mutta mitä kielitieteilijä ja varsinainen sanastotutkija kertoo meille sanoista, sanojen maailmasta ja sanojen kautta avautuvasta maailmasta.
Mitä etymologisella maailmankatsomuksella on meille kerrottavaa häpeästä, koronasta, Töölöstä, rakkaudesta, totuudesta, seksistä, työstä, ihosta jne.
Sunnuntaina 15.1 Klassisen Hietsun sydäntalven konsertin (15-16:30) jälkeen Hietsun kirjallisuussalongin vieraana kielimies ja sanojen tutkija Janne Saarikivi keskustelemassa sanoista uusimman kirjansa Rakkaat sanat pohjalta Markku Koivusalon ja yleisön kanssa.
Mikä on luonnon, natsin, urheilun, lääkkeen, sodan, n-sanan, etymologinen totuus ja mikä on sen merkitys sanallisessa maailmassamme?
Tule kuuntelemaan sanailua ja sanojen sanomaa Hietsun Paviljonkiin?
Tilaisuuteen vapaa pääsy!
Järjestäjä: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
Striimaus: Anders Pohjola
Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Kuva: Liisa Takala