Paviljongin pelastussuunnitelma ja turvallisuusohjeet

Päivitetty huhtikuussa 2021

Pelastussuunnitelman tarkoitus

  • Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa ja neuvoa paviljongilla toimivia henkilöitä sekä paviljongin monitoimitiloja vuokraavia ja siellä tilaisuuksia järjestäviä tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja muiden henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Pelastussuunnitelman tarkoitus on parantaa Paviljongissa asioivien ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Ennalta laaditun pelastussuunnitelman tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua paikalla olevat ihmiset osaavat toimia oikein ja tehokkaasti, jotta vältytään henkilövahingoilta ja aineelliset vahingot saadaan minimoitua.

  • Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan paviljongin ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.

  • Pelastusviranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä, mutta pelastussuunnitelman sisältämät tiedot päivitetään vuosittain tai muulloinkin oleellisten tietojen kuten henkilöiden yhteystietojen muuttuessa.

  • Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslakiin 29.4.2011/379 sekä Valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta 5.5.2011/407.

Rakennuksen yleistiedot

  • Kiinteistö Oy Töölön Kylätalo Hietsun omistama Hietsun paviljonki - Töölön kylätalo on alunperin 1930 rakennettu pukeutumispaviljonki, joka on kauttaaltaan peruskorjattu Töölön kylätaloksi vuoksi 2015.

  • Hietsun paviljonki on sähkölämmitteinen puurakenteinen rakennus betoni perustalla. Rakennuksessa on kaksi monitoimitilaa, Juhlasali ja Ateljee -sali, aula, yhteiskeittiö, kolme WC.tä, joista yksi inva wc sekä 10 toimistohuonetta. Talon alla on maapohjainen kellari, jonka sisällä kolme erillistä eristettyä varastotilaa, joista yksi toimii teknisenä tilana.

  • Taloon mahtuu n. 200 henkilöä. Juhlasaliin max 160 henkilöä ja Atelje saliin max 40 henkilöä.

  • Rakennus on yksikerroksinen ja siinä on kerrosalaa 637 m².

  • Tilat on varustettu jälkiheijastavilla uloskäytäväopasteilla, alkusammutusvälineistöllä ja ensiapupakkauksilla.

  • Sähköpääkytkin aulatilan viereisessä sähkökaapissa ja veden pääsulku kellarissa.

  • Rakennuksessa on Verisuren hälytys- ja turvajärjestelmä. Järjestelmän näppäimistö, josta on mahdollista hälyttää suoraan apua sijaitsee rakennuksen pääoven tuulikaapissa.

palotekninensel.jpg

LIITYNNÄT PELASTUSTOIMEEN

  • Pääoven tuulikaapissa sijaitsevasta hälytinjärjestelmän näppäimistöstä voit suoraan hälyttää vartijan, palokunnan tai ambulanssi.

Nappaimisto.jpg

SOS hälytys

Hätätilanteessa paina tuulikaapissa olevan näppäimistön kumpaakin SOS painiketta.

Puheyhteys hälytyskeskukseen aukeaa aulassa olevasta kaiuttimesta.

Kerro nimesi ja hädän laatu hätäkeskukseen, joka hälyttää tarvittavaa apua paikalle.

Vastaa tarvittaessa kaiuttimesta esitettyihin hätäkeskuksen päivystäjän kysymyksiin.


  • Vaihtoehtoisesti soita suoraan hätänumeroon 112

  • Viranomaisten toimintavalmiusajat:

  • Palolaitos n. 6-8 minuuttia

  • Sairaankuljetus n. 6-8 minuuttia

  • Poliisi n. 5-10 minuuttia

Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus

  • Hietsun turvallisuudesta vastaa Koy Töölön Kylätalo Hietsun hallitus.

  • Turvallisuushenkilö: toiminnanjohtaja Markku Koivusalo, puh 040 3769152. info@hietsunpaviljonki.fi.

  • Jokaisen tilaisuuden ja tapahtuman osalta ja aikana tilaisuuden ja tapahtuman turvallisuudesta vastaa tapahtuman järjestäjä tai tilan vuokraaja. Järjestejän tai vuokraajan on velvollisuus tutustua etukäteen talon pelastussuunnitelmaan.

Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset

  • Paviljongilla todennäköisimpiä vaaratilanteita ovat tapaturmat, sairauskohtaukset, juhlissa tapahtuneet muut juhlijoiden onnettomuudet, ilkivalta, ulkopuolisten aiheuttamat häiriöt tai tulipalo. Tilanteisiin on syytä varautua ennalta ja hallita tarvittavat ensitoimenpiteet (alkusammutus, ensiapu).


TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI

Useimmat onnettomuudet kyetään estämään ennalta hyvinkin pienillä teoilla ja ennen kaikkea huolellisuudella. Tutustu huolella pelastussuunnitelman ohjeisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

Tapaturmien ehkäisy

  • Tapaturmista yleisimpiä ovat liukastumiset ja kaatumiset. Ennalta ehkäisyn kannalta on tärkeää huolehtia kulkuväylien kunnossapidosta ympäri vuoden. Tilaisuuksien aikana on tärkeää huomioida, että lattioilla kulkevat tilapäiset sähköjohdot teipataan huolellisesti kiinni lattiaan, peitetään (liukuestein varustetuilla) matoilla tai estetään muulla tavoin niihin kompastuminen.

  • Mikäli havaitset turvallisuuspuutteen kulkuväylillä, ilmoita siitä kylätalon yhteyshenkilölle.

TULIPALO

  • Tilaisuuden järjestäjä vastaa omalta osaltaan huolellisuudesta tulenkäsittelyssä sekä siitä, että sähkölaitteita ja -asennuksia käytetään asianmukaisesti.

Tupakointi

  • Tupakointi on sallittu ainoastaan ulkotiloissa noin kymmenen metrin etäisyydellä talosta tupakointiin osoitetulla paikalla.

  • Tupakointi ei ole sallittu myöskään rakennuksen takana katetulla ulkoteranssilla.

  • Tilaisuuden järjestäjä vastaa siitä, että tupakan tumpeille on järjestetty asianmukainen tuhka-astia (kannellinen astia tai astia, jossa on vettä).

Kynttilät ja avotuli

  • Kynttilöitä poltettaessa tulee huolehtia, että alusta on palamaton ja kynttilä pysyy tukevasti paikoillaan.

  • Kynttilöiden läheisyyteen ei saa asettaa herkästi syttyviä koristeita tai tekstiilejä. 

  • Kynttilöitä EI SAA koskaan jättää tiloihin ilman valvontaa!

  • Kynttilöiden sijasta suositellaan käyttämään turvallisempia tuikkuja.

  • Huomioi, että kynttilästä lähtenyttä paloa EI SAA sammuttaa vedellä! Käytä sammutuspeitettä tai käsisammutinta.

  • Ulkotulien polttaminen rakennuksen portailla, kuistilla ja seinustoilla on kielletty paloturvallisuussyistä. Ulkotulia saa asettaa kauemmas rakennuksesta suokatuille ja metallisille alustoille, joissa ne pysyvät tukevasti paikoillaan.

  • Huomio: Ympäristössä on usein paljon kuivia männynneulasia, jotka voi syttyä tupakantumpeista, ulkotulista jne.

  • Mikäli tilaisuuteen liittyy ilotulitus, ilotulitukseen tulee anoa 14 vuorokautta ennen tapahtumaa lupa poliisilta tai pelastusviranomaiselta. Ilotulituksesta tulee sopia erikseen kylätalon edustajien kanssa. Ilotulitusta varten on varattava riittävä alkusammutuskalusto. Kovan tuulen tai metsäpalovaroituksen aikana ilotulitusta ei saa järjestää.

Palovaroittimet

  • Paviljongilla on kaksi Verisuren hälytyskeskukseen kytkettyä palovaroitinta, jotka reagoivat sekä savuun että lämpötilan muutokseen. Varoittimet ovat juhlsalissa ja Atelje tilassa. Lisäksi tiloissa on kaksi paristolla toimivaa lisäpalovaroitinta.

Vaaralliset aineet

  • Paviljongilla ei säilytetä vaarallisia aineita.

ILKIVALLAN JA RIKOSTEN EHKÄISY

Paviljonki sijaitsee Helsingin suosituimman hiekkarannan vieressä, joka on kesällä myös yleinen yöjuhlinnan paikka. Alue voi olla tällöin rauhatonta ja paviljonkiin on kohdistunut ilkivaltaa.

  • Paviljongin jokaisella sivustolla on valvontakamerat ja paviljongissa itsessään verisure hälytinjärjestelmä liiketunnistimineen ja ovissa ja ikkunoissa sijiatsevine hälyttimineen. Aulassa on myös Turvallisuusjärjestelmä pidetään päällä aina kun paviljonki on tyhjillään.

  • Paviljongin vuokraajien ja tilan käyttäjien on huolehdittava ettei paviljonkiin tai tilaisuuksiin pääse kutsumattomia ulkopuolisia. Paviljongin ovet on pidettävä lukossa ja vuokraajat ovat vastuussa kaikista sisään päässeistä tai päästetyistä henkilöistä.

  • Suurempiin juhliin on osoitettava järjestysvastaavat, ovihenkilöt tai tilattava järjestyksenvalvoja. Nuorisojuhlissa pitää olla aina erikseen lisäpalveluina tilattu järjestyshenkilö ja nimetyt ovihenkilöt.

lokakaivot.jpg

VESIVAHINGOT JA JÄTEVESI

Paviljongin WC pönttöihin ja viemäreihin EI SAA laittaa käsipyyhkeitä, kahvinpuruja, kuukautissiteitä tai muuta putkiston tukkivaa.

Paviljonki ei ole viemäriiverkostossa vaan sen jätevesi menee pihalla oleviin lokakaivoihin. Käytä siis vettä säästeliäästi.

Lokaivojen täyttymisen hälytin sijaitsee paviljongin aulassa vasemmassa etunurkassa alhaalla seinässä. Hälytin alkaa soida kaivojen täyttyessä. Jos hälytin soi käy kuittaamassa hälytys painamalla häyttimestä Alarm Reset näppäintä. Hälytin valo jää palamaan punaisella. Ilmoita täyttymisestä välittömästi sähköpostiin info@hietsunpaviljonki.fi tai numeroon 040 3769152. Voit myös j,ättää asiasta lapun keittiön ilmoitustaulullle.

varauloskäynti.jpg

Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat

  • Paviljongin uloskäynnit on merkitty vihreillä patterikäyttöisillä merkkivaloilla

  • Poistumisreittejä rakennuksesta on neljä: Pääovi sekä aulatilan sisäterassi takaovi. Juhlasalin hätäuloskäynti sekä Ateljen uloskäynti. Varapoistumisteitä ovat toimistojen ikkunat.

  • Uloskäynnit ja niille johtavat kulkureitit tulee pitää aina esteettöminä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun rakennuksessa oleskelee suuria henkilömääriä.

  • Mikäli rakennus joudutaan tyhjentämään, kaikki henkilöt tulee ohjata kootusti yhteiselle kokoontumispaikalle, jossa tarkistetaan, että kaikki ovat päässeet ulos rakennuksesta.

  • Kokoontumispaikkana toimii etupihan jätekatoksen edustalla oleva alue.

  • Laajemman alueen evakuoinnin kokoontumiskeskus: Taivalahden koulu tai viranomaisten erityisesti ohjeistama rakennus.

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

  • Paviljongin vuokrannut vastaa omalta osaltaan tilaisuuden ajan sammutus- ja pelastustehtävien hoitamisesta. Omatoimisia ensitoimenpiteitä varten paviljongilla on alkusammutus- ja ensiapuvälineitä. Ks. Turvallisuusmateriaali. Apua on kuitenkin hälytettävä välittömästi paikalle tuulikaapin SOS -hälytyksestä.

  • Ajoneuvoja ei saa pysäköidä rakennuksen edustalle, pihalle tai ajoväylälle. Paviljongin edessä on sisäänkäynnin sivussa yksi INVA paikka.

Suojautuminen


TURVALLISUUSVÄLINEISTÖ

ensiapulaukku.jpg
  • Rakennuksessa on kaksi täysin varusteltua ensiapulaukkua. Toinen siaitsee keittiössä ja toinen toimistohuoneiden käytävällä.

  • Keittiössä on kaksi sammustupeitettä.

  • Lisäksi talossa on neljä käsisammutinta. Yksi keittiössä, yksi Atelje tilassa, yksi aulan käytävällä ja yksi juhlasalin sisäänkäynnissä.

  • Paviljongilla on kaksi Verisuren hälytyskeskukseen kytkettyä palovaroitinta, jotka reagoivat sekä savuun että lämpötilan muutokseen. Varoittimet ovat juhlsalissa ja Atelje tilassa. Lisäksi tiloissa on kaksi paristolla toimivaa lisäpalovaroitinta.

sammutsupeitto.jpg

Sammutuspeite käyttö

Vedä sammutuspeite nauhoista ulos pakkauksesta. Ota kiinni peitteen nauhoista tai nurkista. Suojaa kätesi peitteen alle.

Voit suojata itseäsi myös astumalla jalalla peitteen alareunan päälle niin, etteivät liekit pääse peitteen alta kasvoille.

Ojenna kädet suoraan eteenpäin. Lähesty paloa peitteen takana suojassa (ulkona tuulen suunnasta).

Levitä peite rauhallisesti ja tiiviisti palon päälle tai ympärille. Pidä peitettä tiiviisti paikoillaan, kunnes olet varma, että tuli on tukahtunut

OHJEET ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISIIN

HÄTÄILMOITUS: SOS -HÄLYTYS

Nappaimisto.jpg

Hätäilmoitus

Hätätilanteessa paina tuulikaapissa olevan näppäimistön kumpaakin SOS painiketta.

Puheyhteys hälytyskeskukseen aukeaa aulassa olevasta kaiuttimesta.

Kerro nimesi ja hädän laatu hätäkeskukseen, joka hälyttää tarvittavaa apua paikalle.

Vastaa tarvittaessa kaiuttimesta esitettyihin hätäkeskuksen päivystäjän kysymyksiin.

HÄTÄILMOITUS: SOITA 112

  • Kerro nimesi ja mistä soitat

  • Kerro mitä on tapahtunut ja kuinka moni henkilö tarvitsee apua.

  • Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

  • Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan.

TOIMINTAOHJEET: TULIPALO

Palotekninen suunnitelma

Palotekninen suunnitelma

prestosammutin.jpg

Käsisammutin käyttö

Käsisammuttimessa on etiketti, jossa on käyttöohje.

Tutustu käyttöohjeeseen etukäteen.

Vedä sokka pois

Suuntaa suutin liekkien juureen

Paina laukaisukahva alas. Sammuta lakaisevin liikkein palo yli

Pelasta

  • Pelasta itsesi ja vaarassa olevat

  • Varo hengittämästä savua

  • Ohjaa ihmiset lähimmän poistumistien kautta ulos

  • Mene kokoontumispaikalle pihalle (puhelinkeskuskopin luo).

Ilmoita

  • Tee SOS hälytys tuulikaapin näppäimistöstä tai soita yleiseen hätänumeroon 112

  • Kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kunta, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa

  • Älä katkaise puhelua ilman lupaa

Sammuta

  • Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi)

  • Ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin

  • Aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen

  • Lopeta ruiskutus liekkien kadotessa.

Ehkäise

  • Rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat. Ovia ei saa lukita.

  • •Katkaise sähkölaitteista virta, mutta valaistusta ei saa sammuttaa

  • Poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet

Opasta

  • Järjestä palokunnan opastus paikalle.

  • Pyri järjestämään palokunnan hyökkäysreiteillä olevat ajoneuvot ja muut esteet pois

  • Ilmoita palokunnalle kadonneista henkilöistä, mahdollisista vaarallisista aineista sekä toiminalle tärkeistä laitteista

  • Ole palokunnan apuna

TOIMINTAOHJEET: TAPATURMA tai SAIRASKOHTAUS

  • Ensiapulaukut sijaitsevat keittiössä ja toimistojen käytävillä

Tajuton, mutta hengittävä henkilö

Tajuton voi tukehtua, jos hän makaa selällään.

Kun näet maassa makaavan henkilön

  • Selvitä ensimmäiseksi, saatko hänet hereille.

  • Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112 ja noudata annettuja ohjeita.

  • Tarkista hengittääkö tajuton.

  • Jos hän hengittää, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen jatkumisen varmistamiseksi. Näin kieli ei tuki hengitysteitä ja oksennukset sekä muut eritteet valuvat suusta ulos.

Tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon

  • Nosta autettavan toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle.

  • Nosta takimmainen polvi koukkuun.

  • Tartu kiinni autettavan hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon.

  • Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin.

  • Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan.

  • Varmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki.

  • Tarkkaile autettavan hengitystä ja mahdollista heräämistä kunnes saat ammattiapua.

Eloton henkilö - elvyttäminen

Elvytyksen onnistumisen ratkaisee aika, joka kuluu sydämenpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Eloton ihminen näyttää kuolleelta, hengitys on pysähtynyt eikä verenkierron merkkejä ole.

 Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Ravistele ja kysy äänekkäästi "Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?"

  • Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.

  • Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa.

  • Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia.

  • Jos hän hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.

  • Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalasta painua alapäin 4-5 cm.

  • Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Sulje autettavan sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin.

  • Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Saatko elottomalta näyttävän hereille? Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.

  • Avaa hengitystiet taivuttamalla päätä taaksepäin ja nostamalla leukaa. Tarkista, onko hengitys normaalia.

  • Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon.

  • Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Paina 30 kertaa rintalastan keskelle painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa.

  • Jatka puhaltamalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Verenvuoto

Suuri, näkyvä verenvuoto on tyrehdytettävä nopeasti.

  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.

  • Aseta henkilö pitkälleen.

  • Jos verenvuoto on raajassa, kohota se.

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa sormin tai kämmenellä. Jos mahdollista, pane vuotokohdan päälle jokin vaate ennen kuin alat painaa. Jos autettava pystyy itse painamaan haavaa, kehota häntä tekemään se.

  • Sido vuotokohta tai aseta tarvittaessa haavalle paineside.

  • Jos verenvuoto edelleen jatkuu, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä.

  • Seuraa autettavan tilaa ja anna oireenmukaista ensiapua.

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan, puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu voi säteillä käsivarteen, kaulalle, lapaluiden seutuun tai hartioihin. Henkilö on tuskainen, kylmännihkeä ja usein pahoinvoiva. Diabeetikoilta ja vanhuksilta ei sydäninfarktille tyypillisiä oireita voida aina selvästi havaita.

Toimi näin rintakiputilanteissa

  • Soita hätänumeroon 112, jos aikaisemmin terveellä henkilöllä on rintakipuja tai, jos henkilön 2-3 omaa nitroa eivät auta. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.

  • Pane rintakipuinen puoli-istuvaan asentoon ja rauhoita.

  • Jos hän menee elottomaksi, soita uudelleen hätäkeskukseen ja kerro muuttuneesta tilanteesta.

  • Aloita puhallus- ja paineluelvytys.

Aivoverenkierron häiriöt

Tukos tai verenvuoto aivojen verisuonistossa ovat sairastuneelle hätätilanteita. Ennakoivina oireina voivat olla pahoinvointi ja voimakas päänsärky. Muita oireita ovat äkillinen toispuolinen halvaus, suupieli roikkuu sekä nieleminen ja puhe ovat vaikeaa. Tajunnan tasossa voi tapahtua muutoksia.

  • Soita hätänumeroon 112.

  • Käännä tajuton, hengittävä kylkiasentoon.

  • Valvo hengitystä ja verenkiertoa.

  • Jos autettava menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys.

Myrkytykset

Jos epäilet myrkytyksen mahdollisuutta tai haluat neuvoja tai toimintaohjeita, soita Myrkytystietokeskukseen, puh. (09) 471 977 (24 t/vrk) tai puhelinvaihde (09) 4711.

  • Hätätilanteessa soita 112.

  • Käännä tajuton, hengittävä henkilö kylkiasentoon.

  • Jos hän menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys.

Toimintaohje kaasuvaarassa

  • Kaasuvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä

  • Pysy sisällä.

  • Sulje ovet ja ikkunat ja tarkista, että juhlasalin tuuletuspuhallin ei ole toiminnassa.

  • Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla.

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:

  • Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.

  • Kuuntele radiota.

Toimintaohje säteilyvaarassa

  • Säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä

  • Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilyvaaran uhatessa

  • Siirry nopeasti sisälle ja sulje ikkunat ja ovet

  • Toimi radion ohjeiden mukaan

  • Suojaa ruoka ja vesi (kannet, muovipussit)

  • Vältä ulkona liikkumista. Jos ulkona on välttämätöntä liikkua, käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia suusi edessä sekä suojavaatetusta. Sellaiseksi käy esimerkiksi hupullinen sadeasu ja kumisaappaat.

  • Joditabletteja otetaan vain viranomaisten suosituksesta

YLEINEN TOIMINTAVELVOLLISUUS

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Huolellisuusvelvollisuus

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Varovaisuus tulen käsittelyssä

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen.