Luonto, kaupunki ja vihreän siirtymän poliittinen ekologia
Tilaisuudessa keskustellaan tutkijoiden, aktivistien ja ekologisten liikkeiden edustajien kesken aikamme poliittisesta ekologiasta ja tavoista estää luontotuhoa ja ympäristökatastrofi yhdessä yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden kamppailujen ja uusien elämäntapojen luomisen kanssa.
Samalla esitetään kriittisiä huomioita ”vihreänä siirtymänä” markkinoidusta ja hallinnoidusta globaalista ja paikallisesta politiikasta.
Tilaisuudessa kuullaan lyhyitä puheenvuoroja ja käydään paneelikeskustelu.
17:00 Ovet aukeavat
17:30–19:00 Puheenvuoroja.
Juontaja: Juho Narsakka:
17:25–17:30 Juho Narsakka: Tilaisuuden esittely
17:30–17:45 Katri Jurvakainen: TBA
17:45–18:00 Jussi Vähämäki: Yhteiskunnan ja luonnon välinen suhde historiallisesta näkökulmasta, modernin luonnon käsitteen synty
18:00–18:15 Samu Kuoppa: Vihreän siirtymän valkoinen resurssipolitiikka
18:15–18:30 Markku Koivusalo: Vihreä kaupunki: Vaihtoehtopolitiikasta väestön biopoliittiseen hallintaan
18:30–18:45 Juho Narsakka: Enemmän ja nopeammin vai vähemmän ja hitaammin?
18:45–19:00 Venla Okkonen: Ympäristöliikkeet ja tottelemattomuuden psykososiaalinen ekologia
19:00–19:15 Eetu Viren: Työvoima ja ekologia
19:15–19:30 Tauko
19:30–21:00 Paneeli : Vapauden ekologinen politiikka tänään.
Vetäjä: Katri Jurvakainen
Osallistujat: Juho Narsakka, Jussi Vähämäki, Samu Kuoppa, Markku Koivusalo, Venla Kokkonen, Eetu Viren.
Kaikki puheenvuoron pitäjät
21:00–24:00 Seurustelua
Grilli kuumana ja käytettävissä. Omat juomat ja ruuat. Paviljongin pihalla myös kesäterassi anniskeluoikeudella käytössä.
TAUSTAA
”Vihreä siirtymä” esitetään usein vastauksena aikamme luonnontuhon uhkaan ja ympäristökatastrofin estämiseen. Kunhan vain siirrymme vihreään kasvuun, vihreään tuotantoon, vihreisiin valintoihin, vihreään voitonjakoon ja vihreän pääoman hallitsemaan vihreään kapitalismiin, niin aikamme vakavat ekologiset kysymykset voidaan ratkaista ilman suurempia yhteiskunnallisia tai rakenteellisia muutoksia tai ilman muita vaihtoehtoja planeettamme luontoa liiallisesti kuormittavassa elämäntavassamme.
Vihreissä utopioissa uudet teknologiat avaavat uuden entistä suuremman talouskasvun mahdollisuuksia tai vaihtoehtoisesti uusia utooppisia, yhä kokonaisvaltaisemman ja rationaalisemman säätelyn muotoja. Yhteistä kaikille näille utopismin muotoille on, että elämänmuotojamme ja tuotannon järjestämisen tapoja ei todella tarvitse muuttaa.
Vihreän siirtymän ratkaisut ekologiseen kriisiin esitetään toisaalta teknologisina innovaatioina ja toisaalta yksilön valintoja moralisoivina henkilökohtaisina ohjeistuksina. Luonto säästyy, kun uudet vihreät teknologiat ja uusiutuva energia korvaa vanhan fossiilitalouden ja kun tiedostava hyvin toimeentuleva vihreä kuluttaja ostaa uusimman sähköauton tai maksaa kompensaatioita matkailustaan. Ne, joilla ei ole tähän varaa tai mahdollisuuksia, näyttäytyvät vastuuttomina epäekologisina kuluttajina ja luonnontuhon aiheuttajina, joita voidaan paheksua ylemmyydentuntoa tuntien.
Viime aikoina on kuitenkin alettu käsitellä yhä kriittisemmin näitä vihreän siirtymän uskomushoitoja ekologiseen kriisiin ja niiden todellisia vaikutuksia samalla kasvavaan yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.
On kysytty, tuhoaako vihreä kasvu luontoa sen suojelun sijaan, lisääkö vihreä kulutus luonnon kuormitusta, kasvattavatko juuri vihreät rakennushankkeet ilmastopäästöjä ja vaativatko juuri vihreät teknologiat uusia globaaleja luonnon ja työn riistoketjuja.
Eristääkö lähiluontoa tuhoava ja työväestöä tiiviisti tornitaloihin ahtava ”vihreä” kaupunkipolitiikka ihmisen kokonaan luonnosta?
Luoko ”vihreä siirtymä” siis parempaa elämää ja ekologisempaa ympäristöä kaikille vai kasvattaako se ”vihreää” kulutusta, luo kasvavaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa olemassa olevien yhteiskunnallisten hierarkioiden ja alistussuhteiden säilyttämisen ja vahvistamisen.
Ranskassa ekologinen taloustieteilijä Hélène Tordjman on katsonut markkinaekologian vihreän kasvun asettuvan luontoa vastaan ja filosofi Paul Guillibert on tarkastellut kriittisesti vihreää siirtymää työn poliittisen ekologian näkökulmasta. Suomessa keskustelua aiheesta on käyty verkkolehti Komeetassa (komeetta.info).
Verkkolehti Komeetta järjestää nyt yhteistyössä Hietsun akatemian ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n kanssa keskustelutilaisuuden aiheesta Hietsun paviljongilla.
Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton.
Tilaisuus myös striimataan Hietsun paviljongin youtube-kanavalla
Järjestäjä: Verkkolehti Komeetta & Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ryn & Hietsun paviljonki
Striimaus: Lasse Poser
Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
.